Palaa kohteeseen Ympäristö

Alueen historiaa

Tälle sivulle kokoamme uusia ja jo Rannantaikaa lehdessä julkaistuja muistelmia ja tutkielmia alueen kylien historiasta. Artikkelit ovat aakkosjärjestyksessä.

 


Brakilan ilmavalvontatorni S 53 A 9,  1939-44

Brakilan ilmavalvontatorni S 53 A 9, 1939-44

Talvi- ja Jatkosodan aikaan toimi Suomenlahden itäisellä rannikolla ilmavalvontajärjestelmä. Rannikolle oli korkeille paikoille rakennettu 1930-luvulla sopivin välimatkoin ilmavalvontatorneja, joista sitten ...
Elämää ”Upseerikylässä” 1958-1959

Elämää ”Upseerikylässä” 1958-1959

Mäntlahden Upseerikylän parakkimaiset talot valmistuivat ennen jatkosotaa varuskunnan käyttöön. Taloissa oli pääasiassa kaksi huoneistoa, pienemmissä kahden huoneen ja keittiön asunnot ...
Kaksi Pyötsaaren tyttöä, Leila Koponen ja Aune Kurki. Leningeistä päätellen kuva on otettu vuonna 1936. Leilan puku on Elisan äidin ompelema, valkoista voileeta. Aunen sininen ja kukallinen puku lainekreppiä ”kreponkia”, Vilniemellä ommeltu. Leila Koposen arkisto.

Elämää Pyötsaaressa 30-luvulla

Varhaislapsuudessani Pyötsaari oli todella saari, jonka Kivisalmi erotti Santasenperästä. Ensimmäinen silta valmistui 1950. Veneellä siis piti lähteä niin kauan kun ...
Enemmän Alli-jahdista ja seilaamisesta

Enemmän Alli-jahdista ja seilaamisesta

Julkaistu alunperin Rannantaikaa lehden helmikuun numerossa 1/2009. Jutussani ”Muistoja Rakilan kartanosta” kerroin, että isälläni oli Alli-niminen jahti elinkeinonaan 30-luvulla. Laiva ...
Mäntlahdessa koulua ei enää ole, mutta kuusi seisoo yhä komeana vanhan ulkorakennuksen edustalla.Valok. Ilkka Ahmavaara.

Itsenäisyyden kuusi 1917, Kotikuusi 1967 ja Tulevaisuuden kuusi 2017

Itsenäisyyden kuusi on kylvetty maahan Suomen itsenäisyyden kunniaksi vuonna 1917 ja siirretty Helsingin Kaivopuistoon vuonna 1931. Kuusen ja sen edustalla ...
Kauppahan se kylillä kannatti

Kauppahan se kylillä kannatti

Viime vuosisadan puolessa välissä Mäntlahdessa oli kaksikin kauppaa, Raussin kauppa ja Osuuskauppa Ympyrän sivumyymälä. Ennen sotia tavaraa voitiin ostaa myös ...
Kerttu Havola-Arnold.

Kertun muistoja Mäntlahdesta

Mäntlahdessa lapsuutensa viettänyt yhdysvaltalainen taiteilija ja taiteen sekä valokuvauksen opettaja Kerttu Havola-Arnold vieraili kesällä entisessä kotikylässään. Hän toi mukanaan kuvia ...
Kyläposti kehittyy ja katoaa -90 luvulla

Kyläposti kehittyy ja katoaa -90 luvulla

Posti käytti apunaan yksityisiä autoja kuljettajineen keräämään ja kuljettamaan postia 1900-luvun alkukymmenillä kunnes se hankki omia autoja. Ensimmäinen postilinja-auto hankittiin ...
Mahdollinen muistomerkin sijoituspaikka olisi mäen päällä vasemmalla puolen tietä Klamilaan päin kuljettaessa. Maanmittauslaitoksen karttapaikan karttaa 2/2017.

Mäntlahden murrokselle muistomerkki

Niin kutsutussa Hattujen sodassa (1741 - 1743) sijaitsi Haminan linnoituksen etuvartioasema Mäntlahdessa alueella, mikä tunnetaan nykyisin Syväsillan mäkenä. Paikka oli ...
Harri Jääskeläisen piirtämä kartta pommituksista.

Mäntlahden pommituksista

(Julkaistu alunperin Rannantaikaa lehden marraskuun numerossa 4/2005) Viime sotien aikana Mäntlahden kylän keskustassa pommitettiin kahdesti. Talvisodan talvena vuonna –40 kaksi ...
Mäntlahden tanssilavan nousu ja tuho 1-3

Mäntlahden tanssilavan nousu ja tuho 1-3

Vuonna 2003 julkaisimme silloin vielä Rannanpojat raikaa nimisen lehtemme kesäkuun numerossa kaksiosaiseksi tarkoitetun juttusarjan Mäntlahden tanssilavasta. Numeron ilmestyttyä kävi ilmi, ...
Mäntlahti tohtori Lerchen päiväkirjassa 1742

Mäntlahti tohtori Lerchen päiväkirjassa 1742

Tohtori Johann Jacob Lerche mainitsee Mäntlahden pariin otteeseen 1742 matka- ja päiväkirjassaan. Lerche oli saksalainen lääkäri, joka oli mennyt Venäjän ...
Muistoja Rakilan kartanosta

Muistoja Rakilan kartanosta

Julkaistu alunperin Rannantaikaa lehden marraskuun numerossa 4/2008. Rakilan kartano tuhoutui viime kesänä tulipalossa. Menetettiin arvokas ihmishenki, kartanorakennus ja paljon arvokasta ...
Rakilan kalastuskunnan historia

Rakilan kalastuskunnan historia

Rakilan kalastuskunnan historia pöytäkirjojen mukaan Brakilan kalastusseura Rakilan kylä, joka sijaitsee noin kymmenen kilometrin päässä Haminan keskustasta itään, rakennettiin sotien ...
Sota-ajan elämää Rakilan kartanossa

Sota-ajan elämää Rakilan kartanossa

Talvi- ja jatkosota vv. 1939-1944 muuttivat Brakilan kartanon elämän täysin. Kartanoon sijoitettiin Ilmavalvonta-asema, Kenttäsairaala ja v.1944 Radiotiedustelukeskus. Välirauhan aikana kartanoon ...
Suomen ensimmäinen postilinja

Suomen ensimmäinen postilinja

Mäntlahden kylällä on sijaintinsa vuoksi mielenkiintoinen historia. Suomen ensimmäinen, vuonna 1638 aloitettu postireitti, kulki Mäntlahden kautta ja yksi sen maakirjataloista ...
Tulevaisuuden kuusi 2017 istutettu

Tulevaisuuden kuusi 2017 istutettu

Eno-verkkokoulun tuki ry käynnisti vuonna 2015 kamppanjan, joka kutsui kaikkia Suomessa asuvia sekä ulkomaalaisia ja Suomen ystäviä istuttamaan itsenäisyyden juhlapuita vuonna ...
(Käyntejä 9.7.2020 alkaen 316, 1 tänään)

Mäntlahden historia

Mäntlahti on Haminan itäisin rannikkokylä, joka 1500-luvulla laskettiin hallinnollisesti milloin Vehkalahteen milloin Virolahteen kuuluvaksi. Kylä on vanha ja sen tilaluku pysyi alkuun vakaana, kolme tai neljä ja 1650-luvulla viisi: 1. Ristola, myöhemmin Puustelli tai Hovi, 2. Yrjönen, 3. Mänttäri, 4. Tolsa ja 5. Sipilä. Tilojen väki kuitenkin vaihtui usein. Tilojen jäädessä autioksi niille löytyi aina …

Pyötsaaren historia

1200 -luvulla perustettiin merkkitulitutka varoittamaan asutusta lähestyvistä vihollisista. Pyötsaari, Bötsö, Bötesö s.o. Vartiovuoren saari oli sijaintinsa ja korkea Tontinvuoren ansiosta keskeisellä paikalla tätä tiedonsiirtoketjua ja saaren asukkaalle lankesi tähystysvelvollisuus. Pyötsaarea on asuttu ainakin 1300-luvulta lähtien. Saaren maat olivat rälssiä, joista ei tarvinnut maksaa veroa. Sen asukkaat eivät kuitenkaan omistaneet tilojaan vaan olivat vuokraviljelijöitä eli lampuoteja. …

Rakilan historia

Brakilan kartano Rakilan kylä sijaitsee Museotien varrella kahdeksan kilometrin päässä Haminasta itään. Paikalla on ollut asutusta jo 1400-luvulta asti, luultavasti 2-3 taloa. Vuonna 1551 laadittuihin tarkkoihin maakirjoihin kirjattiin Brakilaan 3 isäntää : Lasse Mikonpoika, Ambrosius Niilonpoika ja Sigfrid Heikinpoika Braki. Lasse ja Ambrosius Braki muuttivat jo 1500-luvulla Haminaan ja jäljelle jäi vain Sigfrid Brakin viljelys, …

Subscribe
Notify of
guest
0 Comments
Inline Feedbacks
View all comments