«

»

huhti 05 2017

Rakilan kalastuskunnan historia

Rakilan kalastuskunnan historia pöytäkirjojen mukaan

Brakilan kalastusseura

Rakilan kylä, joka sijaitsee noin kymmenen kilometrin päässä Haminan keskustasta itään, rakennettiin sotien jälkeen, kun siirtoväki sai lunastaa Brakilan kartanosta pakkolunastettuja maita. Silloiseen Brakilan kylään muodostettiin 40-luvun loppupuolella 21 uutta tilaa. Niistä kaksi oli maanviljelystiloja ja loput kalastustiloja.

Yhteisiä kalastusalueita ja -asioita hoitamaan kylään perustettiin 16.11.1947 Brakilan kalastajien seura ry. Sen ensimmäiseksi puheenjohtajaksi valittiin Anton Jukka. Johtokuntaa valittiin Lauri Frantsi, Eino Pöntynen, Niilo Pöntynen ja Alpo Ihalainen ja johtokunta pysyi samana koko kalastusseuran olemassa olon ajan.

Seura liittyi heti Etelä-Suomen merikalastajien liittoon ja seuraavana vuonna myös Suomen Ammattikalastajien liittoon. Seuran ensimmäisiä tehtäviä oli kalastustarvikkeiden hankkiminen. Näitä olivat mm. kalastuslanka, purjekangas ja lipeäkivi.

Jaakko Ravi 60-vuotispäivillään ja takanaan 30 vuotta puheenjohtajuutta.

Jaakko Ravi 60-vuotispäivillään ja takanaan 30 vuotta puheenjohtajuutta.

Vuodesta 1949 lähtien kalastusseura esiintyy pöytäkirjoissa nimellä Rakilan kalastusseura. Vuonna 1952 se myönsi ensimmäisen kerran Rakilan kylän mailla asuville huvila-asukkaille lupia kalastaa kylän vesialueilla. Ruokakuntaa kohti myönnettiin viisi pyydysyksikköä ja maksuksi määrättiin 200 markkaa. Pyydysyksiköt määriteltiin seuraavasti: rautalankakatiska 2py, verkko 1,5m x 3m 1py, pitkäsiima 200 koukkua 5 py ja uistin tai muu kalankoukutin (pilkki tai täky) 1py.

Seuraavana vuonna seuran puheenjohtaja vaihtui, Anton Jukan tilalle valittiin Eemil Hauhia. Kalastuslupia oli alettu myydä urheilukalastajille ja tarvittiin lupien myyjä ja kalastuksen valvoja. Tähän tehtävään valittiin Sulo Kautto.

Kalapoikasia seura istutti vesilleen ensimmäisen kerran keväällä vuonna 1954, jolloin hauenpoikasia istutettiin. Silloin pyydettiin myös Brakilan kartanoa istuttamaan haukia Kalastusseuran kanssa rajakkain oleviin vesiin.

Rakilan kalastusseura päätettiin yksimielisesti lakkauttaa 16.12.1956 pidetyssä kokouksessa, koska ”jokainen seuran jäsen kuului Rakilan Kalastuskuntaan”. Lakkautetun seuran varat, 434 mk siirrettiin Rakilan Kalastuskunnalle.

Rakilan kalastuskunta

Kalastus/Osakaskunnan puheenjohtajat ja esimiehet ja heidän varamiehensä:

1954 Arvo Risu, varalla Eemil Hauhia
1957 Ilmari Junkkarinen varalla, Eemil Hauhia
1961 Alpo Ihalainen, varalla Eemil Hauhia
1965 Erkki Ravi, varalla Eemil Hauhia
1969 Erkki Ravi, varalla Kalevi Suni
1971 Erkki Ravi, varalla Väinö Ihalainen
1978 Jaakko Ravi, varalla
1981 Jaakko Ravi, varalla Sulo Kautto
1982 Jaakko Ravi, varalla Kalevi Suni
1984 Tapani Peltomäk,i varalla Jaakko Ravi
1985 Jaakko Ravi, varalla Kalevi Suni
1986 Jaakko Ravi, varalla Antero Soranta
1989 Jaakko Ravi, varalla Kalevi Suni
2002 Antero Soranta, varalla Martti kautto

Rakilan kylän lohkomistoimitus suoritettiin vuonna 1954 ja kylän yhteisestä vesialueesta tuli laaja 1985 hehtaaria. Se jaettiin kylän tilojen kesken tiloille tuli yhtä suuret vesiosuuden, ainoastaan Väinö ja Martti Ihalainen saivat pienemmän osuuden, koska heidän tilansa olivat maanviljelystiloja. Muiden tilojen katsottiin olevan kalastustiloja.Rakilan kalastuskunnan perustava kokous pidettiin 27.12.1954. Ensimmäiseksi puheenjohtajaksi valittiin Arvo Risu, sihteeriksi Väinö Ihalainen, varapuheenjohtajaksi Eemil Hauhia ja muiksi johtokunnan jäseniksi Sulo Kautto, Väinö Suni, Eino Pöntynen ja Lauri Frantsi.

Seuraavana keväänä kalastuskunta istutti vesialueelleen 10 000 hauenpoikasta. Kalaistutukset ovat vuosittain lisääntyneet, vuonna 1974 istutettiin 100 000 hauenpoikasta Kotilahteen, Vimpasaaren edustalle ja Pakholman salmeen. 1970-luvulla kalastusalueelle alettiin istuttaa muitakin kaloja ensin taimenia ja myöhemmin myös ankeriaita, siikaa ja kuhaa.

Kalastuskunta myönsi ensimmäisenä toimintavuonna urheilu- ja virkistyskalastajille kalastusoikeuksia 5 pyydysyksikköä 200 markan hintaan. Pyydysyksiköksi määrättiin seuraavaa: norm. kokoinen verkko 1py, katiska 5py, 200 koukun siima 5py, uistin 5py. Samassa kokouksessa heiltä kiellettiin atraimen käyttö sekä iskukoukkujen pito kalastuskunnan vesialueilla. Kalastusoikeuksia tarkistetaan vuosittain ja tarvittaessa niihin tehdään muutoksia. Ajoittain on ollut tarpeellista rajoittaa kalastamista, valvoa rajoitusten noudattamista sekä huolehtia siitä, että pyydykset on merkitty lain edellyttämällä tavalla ja kalastusmaksut maksettu. Alkuvuosina riitti yksi kalastuksen valvoja, mutta jo vuonna 1956 valvojiksi nimettiin 3 henkilöä. Urheilu- ja virkistyskalastajien määrä kasvoi 1960-luvulla Summan paperitehtaan työläisten ja poliisien rakennettua mökit Vimpasaareen. He ovat saaneet vuosittain luvan pitää pilkkikilpailuja kalastuskunnan vesialueella, mutta jäärata-ajoihin vuonna 1977 ei lupaa myönnetty. Summan paperitehtaan työläiset eivät ole ainoastaan kalastaneet Rakilan vesillä vaan he ovat myös osallistuneet vesialueiden hoitoon lahjoittamalla rahaa kalaistutuksiin.

Nykyinen puheenjohtaja Antero Soranta ja lohi syksyllä 2006.

Nykyinen puheenjohtaja Antero Soranta ja lohi syksyllä 2006.

Kalastuskunta on aktiivisesti halunnut pysyä kehityksessä mukana ja on lähettänyt edustajansa vuosittain Merikalastajaliiton kokoukseen sekä Kalastus- ja jakokuntien kokoukseen. Kalastuskunta tilasi 1970-luvulla kyläläisille Kalamiehen Viestin ja sen lakattua ilmestymästä Suomen Kalastuslehden.

Yhteisaluelain muutettua vuonna 2001 kalastuskunnat osakaskunniksi tuli Rakilan kalastuskunnastakin osakaskunta. Uuden lain myötä jouduttiin sääntöjä uudistamaan. Uudet säännöt hyväksyttiin vuonna 2003 ja samana vuonna saatiin niille myös TE-keskuksen hyväksyntä. Osakaskunnassa on nykyisin noin 110 osakasta. Lisäksi alueella on useita tontteja, joilla ei ole vesialueosuutta. Osakaskunta tarjoaa myös heille mahdollisuuden kalastaa.

Kalastuskunta on paitsi huolehtinut kalastuksesta ja vesialueiden lainmukaisesta käytöstä, tarjonnut virkistystä kyläläisille järjestämällä kesäretken kalamajalle Rakin Kotkaan.

Vuonna 1975 vuokrattiin Brakilan kartanon silloiselta isännältä C-J. Baumgartnerilta 3000 neliömetrin maa-ala Rakin Kotkasta kalamajan rakentamista varten. Kalamaja rakennettiin talkoilla ja se oli kyläläisten ja kalastuskunnan jäsenten käytössä vuoteen 2005, jolloin tontista jouduttiin osakaskunnan kovasta vastustuksesta huolimatta luopumaan. Tilalle saatiin uusi paikka Itä-Kotkasta, jonne on talkootyönä noussut uusi hirsinen kalamaja.

Kalamajan hirret veistettiin maissa Antero Sorannan navetan takana, jonne vuoden aikana nousikin uusi kalamaja. Viime kesänä maja purettiin, hirret numeroitiin ja kuljetettiin Itä-Kotkaan, jossa maja taas pystytettiin. Ensimmäinen kesäretkikin uudelle kalamajalle tehtiin työn merkeissä viime elokuussa.

Mervi Hyppänen

Julkaistu alunperin Rannantaikaa lehden marraskuun numerossa 3/2006

 

 


Vastaa

Voit käyttää näitä HTML-tageja ja attribuutteja: <a href="" title=""> <abbr title=""> <acronym title=""> <b> <blockquote cite=""> <cite> <code> <del datetime=""> <em> <i> <q cite=""> <s> <strike> <strong>