Category: Lehtijuttuja
Valikoituja Rannantaikaa lehdessa julkaistuja artikkeleita vuosien varrelta, uusia ja vanhoja.
Juttujen muokkaaminen ja siirtäminen sivuille aloitetttiin helmikuussa 2016 ja toiminta etenee hissukseen.
Talvi- ja jatkosota vv. 1939-1944 muuttivat Brakilan kartanon elämän täysin. Kartanoon sijoitettiin Ilmavalvonta-asema, Kenttäsairaala ja v.1944 Radiotiedustelukeskus. Välirauhan aikana kartanoon majoitettiin ruotsalaisia vapaaehtoisia, jotka osallistuivat Salpa-aseman rakentamiseen. Kartanon alustalaisten asunnot olivat myös vähän aikaa kotina inkeriläisille sekä menetetystä Karjalasta evakuoiduille. Sotien jälkeen valtio pakkolunasti kartanon maita ja näille maille nousi Karjalan siirtoväen asuttama Rakilan kylä. …
Jatka lukemista
Viime vuosisadan puolessa välissä Mäntlahdessa oli kaksikin kauppaa, Raussin kauppa ja Osuuskauppa Ympyrän sivumyymälä. Ennen sotia tavaraa voitiin ostaa myös ”Puulaakista”, Aabel Klamin perikunnan omistamasta yhtymästä. Upseerikylän tyhjennyttyä kauppojen asiakaskunta pieneni niin, että Ympyrän myymälä lakkautettiin v. 1969. Kaupankäynti ”Raussin talossa” jatkui aina 1980-luvun lopulle asti eri omistajien toimesta. Kaupankäynnin loputtua Raussin kiinteistö myytiin asunnoksi …
Jatka lukemista
Mäntlahden kylällä on sijaintinsa vuoksi mielenkiintoinen historia. Suomen ensimmäinen, vuonna 1638 aloitettu postireitti, kulki Mäntlahden kautta ja yksi sen maakirjataloista toimi postitalona. Ruotsista oli kehittynyt 1600-luvun keskivaiheille mentäessä suurvalta, jonka alueisiin kuului koko Itämeren rannikko. Diplomaattisuhteiden ylläpitämiseksi ja omia etujaan valvomaan Ruotsi asetti naapurimaihinsa asiamiehiä, jotka lähettivät säännöllisesti viestejä Tukholmaan. Ruotsin käymät sodat olivat nielleet …
Jatka lukemista
Mäntlahdessa lapsuutensa viettänyt yhdysvaltalainen taiteilija ja taiteen sekä valokuvauksen opettaja Kerttu Havola-Arnold vieraili kesällä entisessä kotikylässään. Hän toi mukanaan kuvia maalauksista, joihin hän oli saanut innoituksen Mäntlahdesta ja sen kauniista luonnosta. Kuvat olivat yleisön nähtävillä Toivolassa kahtena päivänä heinäkuussa, jonka jälkeen niitä voi katsella ja tilata Paussi-kioskilla. Edellisen kerran Kerttu Havola-Arnold vieraili synnyinmaassaan kolme vuotta …
Jatka lukemista
Varhaislapsuudessani Pyötsaari oli todella saari, jonka Kivisalmi erotti Santasenperästä. Ensimmäinen silta valmistui 1950. Veneellä siis piti lähteä niin kauan kun meri oli jäätön. Soutamisen taito opittiin jo varhain leikkienkin. Vene saattoi olla matkustajalaiva, joka kulki kiveltä toiselle. Se oli suosittu leikki. Tai kun pitkät merituulet olivat tehneet ”ison veden” oli kiva soudella nurmikon päällä ja …
Jatka lukemista
Ystävänpäivänä 14.2.2015 kokoontui joukko Geokätköilystä kiinnostuneita Baari Kujansuuhun Klamilaan kuuntelemaan Anita ja Mika Dufvan eli Todojen esitystä Geokätköilystä. Heidät oli Klamilaan kutsunut Kulttuuriyhdistys Olutsilta. Geokätköily on maailmanlaajuinen koko perheen ulkoiluharrastus, jossa piilotetaan ja etsitään geokätköiksi kutsuttuja esineitä. Geokätköilyn katsotaan alkaneen, kun Yhdysvaltain puolustusministeriö poisti GPS- singnaalilta siviilihäirinnän 1.5.2000 ja GPS:n käyttö tuli mahdolliseksi. Dave Ulmer …
Jatka lukemista
Mäntlahden Upseerikylän parakkimaiset talot valmistuivat ennen jatkosotaa varuskunnan käyttöön. Taloissa oli pääasiassa kaksi huoneistoa, pienemmissä kahden huoneen ja keittiön asunnot ja suuremmissa neljän huoneen ja keittiön asunnot. Isommat talot, jotka sijoitettiin kylän alkupäähän rakennettiin upseerien käyttöön ja pienemmät varattiin aliupseereille. Perheeni muutti Mäntlahteen syksyllä 1958, mutta jo seuraavana keväänä muutimme Haminaan Patterinkadulle. Syynä kaupunkiin muuttoon …
Jatka lukemista
”Kuitenkin tässä tukahduttavassa maailmassa, missä kaikki tiedettiin etukäteen, elettiin 1800-lukua. Tässä ilmapiirissä kehittyi valistuksen vuosisadan filosofia ja syntyi monta poliittista ja yhteiskunnallista oppisuuntaa, joita meillä nykyisin onkin enemmän kuin riittävästi. Ja juuri tällä vuosisadalla tuli tavaksi selittää asioita ymmärtämättä niitä.” Ranskalainen matemaatikko Ivar Ekeland kirjassaan Ennakoimattoman matematiikka (Le calcul, l’imprévu, 1984). Totuuden jälkeinen …
Jatka lukemista
21. joulukuuta järjesti Sulo Mäkelä Seura Kulmakivessä Haminassa juhlatilaisuuden seuran jäsenille, kyläläisille sekä kuvanveistäjän ystäville ja sukulaisille hänen syntymänsä 120-vuotisjuhlan kunniaksi. Paikalle saapui yli 30 juhlavierasta ja iltaa vietettiin musiikin sekä puheiden merkeissä. Avaussanat lausui seuran puheenjohtaja Risto Muurman, joka toivotti osallistujat tervetulleiksi ja kertoi hieman juhlan sankarin elämästä. Alun perin Sulosta piti vanhempiensa mieltymykseksi tulla kanttori, mutta opiskelujen …
Jatka lukemista
Joskus miettii, onko kaupungin päättäjillä ja virkamiehillä mitään vastuuta rahan käytöstä, voiko yhteisiä verovaroja käyttää miten vain. Esimerkkinä voisi käyttää Haminan kaupungin kouluratkaisuja viime vuosilta.Vuonna 2012 Vilniemen koulu todettiin käyttökelvottomaksi sisäilmaongelmien vuoksi. Vilniemeläisille ilmoitettiin, että uusia seiniä ei rakenneta. Kaupunki ei myöskään halunnut ottaa 0,5 miljoonaa euroa lainaa väliaikaisen viipalekoulun pystyttämiseen vaan lapsia alettiin kuljettaa …
Jatka lukemista
Load more
Uusimmat kommentit