Category: Lehtijuttuja

Valikoituja Rannantaikaa lehdessa julkaistuja artikkeleita vuosien varrelta, uusia ja vanhoja.

Juttujen muokkaaminen ja siirtäminen sivuille aloitetttiin helmikuussa 2016 ja toiminta etenee hissukseen.

Mäntlahden murrokselle muistomerkki

Niin kutsutussa Hattujen sodassa (1741 – 1743) sijaitsi Haminan linnoituksen etuvartioasema Mäntlahdessa alueella, mikä tunnetaan nykyisin Syväsillan mäkenä. Paikka oli puolustuksen kannalta erinomainen meren ja matalamman soisen maaston välissä. Murros merkitsi sitä, että alueen puusto oli kaadettu esteeksi ja hidasteeksi siten, että kannot olivat pitkiä ja puiden tyvet kiinni kannoissa. Murros vaikeutti ennen kaikkea ratsuväen …

Jatka lukemista

Itsenäisyyden kuusi 1917, Kotikuusi 1967 ja Tulevaisuuden kuusi 2017

Itsenäisyyden kuusi on kylvetty maahan Suomen itsenäisyyden kunniaksi vuonna 1917 ja siirretty Helsingin Kaivopuistoon vuonna 1931. Kuusen ja sen edustalla sijaitsevan muistomerkin lahjoitti ja omisti Suomen eduskunnalle Chilen pääkonsulina toiminut Rudolf Ray. Muistokivi paljastettiin 13. toukokuuta 1931. Tilaisuudessa esitettiin Leevi Madetojan kuorolle ja torviorkesterille tilaisuutta varten säveltämä kappale Suomen itsenäisyyden kuusi, johon Ray oli laatinut …

Jatka lukemista

Mäntlahden pommituksista

(Julkaistu alunperin Rannantaikaa lehden marraskuun numerossa 4/2005) Viime sotien aikana Mäntlahden kylän keskustassa pommitettiin kahdesti. Talvisodan talvena vuonna –40 kaksi suurta miinapommia putosi nykyisin Suomalaisen Mikon ja Riitan omistaman talon alapihalle, Rantajoen sivuun. Tontti oli silloin rakentamaton. Kauppias Armas Raussi rakensi siihen komean talon viisikymmentäluvulla. Riitta ja Mikko saavat vieläkin nauttia ”ryssäin ruoppausavusta”, heillä on …

Jatka lukemista

Enemmän Alli-jahdista ja seilaamisesta

Julkaistu alunperin Rannantaikaa lehden helmikuun numerossa 1/2009. Jutussani ”Muistoja Rakilan kartanosta” kerroin, että isälläni oli Alli-niminen jahti elinkeinonaan 30-luvulla. Laiva lienee ollut aikoinaan pietarilainen huvialus, veistetty tammikaariin ja hyvin tehty. Viipurin kautta se oli joutunut laivuri Antti Rouviselle (pyötsaarelaisen laivuri Daniel Malmin vävy)., edelleen legendaariselle laivuri Vihtori Malmille. Sydänkyläläinen Matias Kyötikki (Kristian=RISTO Malmin vävy) oli …

Jatka lukemista

Mäntlahti tohtori Lerchen päiväkirjassa 1742

Tohtori Johann Jacob Lerche mainitsee Mäntlahden pariin otteeseen 1742 matka- ja päiväkirjassaan. Lerche oli saksalainen lääkäri, joka oli mennyt Venäjän palvelukseen. Hän toimi venäläisten joukkojen ylilääkärinä Suomessa hattujen sodan aikana 1742 ja eteni armeijan mukana Suurella Rantatiellä aina Helsinkiin saakka, missä ruotsalaiset joukot antautuivat. Hänen kirjoituksensa ovat välittömän silminnäkijän kuvausta, joka ei peittele kummankaan sotivan …

Jatka lukemista

Muistoja Rakilan kartanosta

Julkaistu alunperin Rannantaikaa lehden marraskuun numerossa 4/2008. Rakilan kartano tuhoutui viime kesänä tulipalossa. Menetettiin arvokas ihmishenki, kartanorakennus ja paljon arvokasta henkistä ja aineellista kulttuuria. Lähikylissä olivat ihmiset järkyttyneitä ja Rannantaikaa-lehti osallistui asiaan jutullaan Kartanon historiasta. Luin sen mielenkiinnolla ja omatkin muistot lapsuudesta alkoivat elää. Palasin 30-luvun alkuvuosille. Olin silloin pieni Pyötsaaren tyttö. Isälläni Vilho Malmilla …

Jatka lukemista

Kyläposti kehittyy ja katoaa -90 luvulla

Posti käytti apunaan yksityisiä autoja kuljettajineen keräämään ja kuljettamaan postia 1900-luvun alkukymmenillä kunnes se hankki omia autoja. Ensimmäinen postilinja-auto hankittiin Suomeen vuonna 1921. Linja-autoja käytettiin lähinnä Pohjois-Suomessa kuljettamaan postia ja matkustajia. Eteläinen reitti kulki Helsingistä Haminan kautta Lappeenrantaan. Postia Rakilaan Postilinja-auto lähti Helisingistä aamulla ja oli Haminassa puolen päivän jälkeen, josta se lähti kohti itää …

Jatka lukemista

Mäntlahden tanssilavan nousu ja tuho 1-3

Tanssilava Mäntlahteen Merisuojeluskuntalaiset rakensivat Mäntlahden tanssilavan vuonna 1938 Karjakin kalliolle sekä kylässä olevien sotilaiden että kyläläisten iloksi. Liikemies Mooses Sipilä antoi kallionlaen tanssilavan paikaksi. Tanssilava rakennettiin lähes kokonaan talkoovoimin, 15-vuotias Tauno Pulkkinen teki “vitapostit“, tukiraudat, ankkuripultit ja muut rautatyöt, joita kalliolle rakennettavan lavan paikoillaan pysymiseen tarvittiin. Apunaan hänellä oli 2½ vuotta nuorempi veljensä Paavo. Muistitiedon …

Jatka lukemista

Rakilan kalastuskunnan historia

Rakilan kalastuskunnan historia pöytäkirjojen mukaan Brakilan kalastusseura Rakilan kylä, joka sijaitsee noin kymmenen kilometrin päässä Haminan keskustasta itään, rakennettiin sotien jälkeen, kun siirtoväki sai lunastaa Brakilan kartanosta pakkolunastettuja maita. Silloiseen Brakilan kylään muodostettiin 40-luvun loppupuolella 21 uutta tilaa. Niistä kaksi oli maanviljelystiloja ja loput kalastustiloja. Yhteisiä kalastusalueita ja -asioita hoitamaan kylään perustettiin 16.11.1947 Brakilan kalastajien …

Jatka lukemista

Sota-ajan elämää Rakilan kartanossa

Talvi- ja jatkosota vv. 1939-1944 muuttivat Brakilan kartanon elämän täysin. Kartanoon sijoitettiin Ilmavalvonta-asema, Kenttäsairaala ja v.1944 Radiotiedustelukeskus. Välirauhan aikana kartanoon majoitettiin ruotsalaisia vapaaehtoisia, jotka osallistuivat Salpa-aseman rakentamiseen. Kartanon alustalaisten asunnot olivat myös vähän aikaa kotina inkeriläisille sekä menetetystä Karjalasta evakuoiduille. Sotien jälkeen valtio pakkolunasti kartanon maita ja näille maille nousi Karjalan siirtoväen asuttama Rakilan kylä. …

Jatka lukemista

Load more