Meteorologiassa on tapana keskittyä tilastoinnissa erilaisiin ennätyksiin, jotka sinänsä eivät kerro pitkäaikaisista muutoksista juuri mitään, mutta ovat median suosiossa. Mediatalojen sääsivut ovat vähän kuin urheilusivuja, milloin tehdään maailmanennätyksiä, milloin Suomen ennätyksiä milloin missäkin meteorologisessa lajissa. Arvelisin tämän myyvän tavan syntyneen Yhdysvalloissa, jossa useat yksityiset meteorologiset laitokset perinteisesti kilpailivat myös yleisöstä ja mainosrahasta heti alusta alkaen. Kovin iloinen en ole siitä, että nämä ennätysjahdit täyttävät suomalaisenkin median sivut pääsääntöisesti, eikä syvempää analyyttistä sääuutisointia juurikaan enää harjoiteta. Yksi ymmärrettävä syy tähän voi myös olla tarve havahduttaa yleisöä ilmastonmuutoksen uhkiin, vaikka tosiasiat sitten vähän kärsisivätkin (tämä syö tietysti uskottavuuttakin ajan mittaan).
Kuva 1
Kannattaa muistaa, että aina kun puhutaan mittaushistorian ennätyksistä, puhutaan useimmiten itse asiassa hyvin lyhyestä ajanjaksosta. Yli satavuotiaita keskenään verrannollisia sääasemia Suomessa on vain kaksitoista kappaletta. Yli puolet toiminnassa olevista havaintoasemista on alle 50 vuotta vanhoja ja näistäkin vajaa puolet korkeintaan 20 vuotta toimineita. Kun puhutaan uudesta lämpö- tai kylmyysennätyksestä, kannattaa tarkistaa ennätyksen mitanneen sääaseman ikä Ilmatieteen laitoksen sivulta (https://www.ilmatieteenlaitos.fi/havaintoasemat) tai listasta tämä sivun lopussa, jos uutisessa asema mainitaan. Kaaviossa oikealla (kuva 1) asemien ikärakenne.
Kuva 2
Mittaushistoria Suomessa on siis suhteellisen lyhyt aika ja kattavampaa mittaushistoriaa on oikeastaa vasta 30-50 lukujen lämpökauden jälkeen (kuva 2). Useissa esityksissä Ilmatieteen laitos käyttääkin aloitusaikana vuotta 1961, jolloin alkoi viileiden säiden vuosikymmenet aina 80-luvulle asti, jolloin taas lämpeneminen pääsi vauhtiin. Suomen säitä olen käsitellyt artikkelissa Suomen säät ennen 60-lukua, joten ei siitä sen enempää tässä.
Kuva 3
Nyt kesäkuun lopuilla oli hellejakso Suomessa ja media innostui hehkuttamaan sen poikkeuksellisuutta eri tavoin. Yhdeksi mittariksi otettiin hellepäivien määrien lisääntyminen, mikä varmasti onkin totta, vaikkei mitään ilmaston lämpenemistä olisikaan tapahtunut, sillä havaintoja pystytään tekemään jatkuvasti yhä enemmän. Jos havaintoja ei tehdä yhtään, ei ole myöskään hellepäiviä aforistikkoa ja Yhdysvaltain presidenttiä Donald Trumpia mukaillakseni. Oikealla kuvassa 3 on verrattu hellepäivien lukumäärien lisääntymistä havaintoasemien lukumäärien lisääntymiseen aikajanalla. Olisikin aikamoinen ihme, jos ei saataisi mitattua enemmän hellepäiviä kuin 60-luvulta alkaen sääasemien määrän kolminkertaistuessa nykypäivään mennessä. Ilmatieteenlaitoksen helletilastot alkavat jälleen vasta vuodesta 1961, sisältäen noin 60 vuotta, mihin toki mahtuu kaksi ilmastollistakin 30-vuotisjaksoa, joissa hellepäivien lisäys näkyy 6,5 kappaleella. Kuinka monet hellepäivät on mitattu vasta ensimmäisen 30-vuotisjakson jälkeen perustetuilla sääasemilla jää arvoitukseksi, kun siitä en löytänyt valmista tilastoa, mutta todennäköisesti aika moni.
Kuvassa 4 (alla) on sitten mielenkiintoinen tieto kesäkuun ennätyksistä 60 vuoden ajalta. Suomessa kesäkuussa mitatut lämpöennätykset ovat pudonneet, eivät nousseet 30 vuotisissa ilmastojaksoissa! Maksimilämpötilat ovat pudonneet 30-vuotisjaksolla 0,14°C ja minimiennätykset kaksi kertaa enemmän, 0,28°C. Kaavion pohjatiedot on ladattavissa Ilmatieteen laitoksen helletilastot sivulla excel muotoon suoraan.
Kuva 4
Ilmatieteenlaitoksen kesäkuiden sivulta löydämme kahden mittausaseman pitkäaikaiset tiedot, Helsingin Kaisaniemestä vuodesta 1900 alkaen ja Sodankylän Tähtelästä vuodesta 1908 alkaen. Kesäkuiden vuosittaiset keskilämpötilat. 1900 luvulta trendiviivat nykypäivään näyttävät nousua, kuten kuuluukiin. Pysähtyneen ilmastollisen 30 vuotisjakson trendin sensijaan löydämme vuodesta 1988 alkaen nykypäivään ja 2000 luvulla on Kaisaniemi lämmennyt ja Sodankylä viilentynyt, molemmat suurinpiirtein saman verran. Kuvasarja alla. Tässä ollaan siis pitkän ajan historian suhteen vain kahden sääaseman varassa, eikä sitä voi pitää hyvällä tahdollakaan kattavana kuvana koko maan ilmastosta. En sen kummemmin edes viitsinyt kaivaa 30-vuotisjaksoja esiin.
| Tämä tältä erää täältä. Lopputulemana sanoisin, että sinne se kesäkuu taas meni, ei niinkään kumma.
Mäntlahden suurruhtinaskunnassa, |
Kaikki toiminnassaolevat Ilmatieteenlaitoksen lämpötilaa mittaavat sääasasemat aakkosjärjestyksessä, aloitusvuosi ja ikä vuonna 2020. Tarkemmin ilmatieteenlaitoksen sivulla https://www.ilmatieteenlaitos.fi/havaintoasemat (kannattaa tarkistaa sieltä, tässä saattaa olla virheitä vielä).
