«

»

tammi 27 2015

WWF tieteen kieltäjänä

Juuri kun pääsin selittämästä vuoden 2014 kohuttua muka lämpimintä vuotta, käynnistää Maailman luonnonsäätio WWF Facebookissa ja kenties muuallakin sosiaalisessa mediassa täysin harhaanjohtavan kampanjan hienolla julisteella:

WWF JULISTE

Näin toimii propaganda, muuta ei voi sanoa. Tieteen kanssa julisteen väittämällä ei ole mitään tekemistä, mutta mielikuvien luomisella on, niilläkö maailma pelastetaan?

 

WWF:n varsinasten nettisivujen jutussa,  johon tämä juliste perustuu, annetaan ymmärtää vuoden 2014 yltäneen peräti uuteen 0,8 asteen ennätykseen ja viitataan Nasan Gistempin sivuun (luottaen varmaankin siihen, ettei sitä kukaan lue),  josta käykin ilmi, että tuo 0,8 astetta onkin nousua vuodesta 1880, ei viimeisestä lämpöennätyksestä, josta nousua oli siis 0,02 astetta, kun virhemarginaali on +/- 0,1 astetta. Tuo 0,8 asteen taso saavutettiin Gistemp aikasarjassa jo vuonna 1998!

Näin käännetään tosiasiat päälaelleen ja syynä tällä kertaa ilmeisesti se, että tutkimuksissa kiistatta havaittu 15-18 vuoden lämpenemättömyys halutaan pois suuren yleisön silmistä.

Vuosi 2014 siis ei ollut Gistempin tilastoissa uusi lämpöennätys, joita ei tuossa aikasarjassa ole ollut virhemarginaali huomioiden yhtään sitten vuoden 1998, jonka jälkeen lämpötila on pysytellyt nykyisellä tasolla, tuossa 0,8 asteessa, kuten viime viikon kirjoituksessani tarkemmin kuvataan.

Selitys tähän varsinkin ympäristöjärjestöjen jatkuvaan tieteellisistä tosiasioista irtoaviin ylilyönteihin saattaisi olla osaltaan tässä Greenpeacen perustajajäsenen Robert (Bob) Hunterin muotoilemassa ideassa vuodelta 1971:

”Ainoa keino suurten ihmisjoukkojen käytöksen muuttamiseksi on luoda helposti tajuttava ympäristöuskonto, jonka kautta ihmiset uskovat johtajiinsa liikoja kyselemättä. Asioiden selvittäminen tieteelliseltä pohjalta on liian monimutkaista.”

Hunterin lausuma osoittaa aikamoista ihmisten aliarviointia, mutta saattaa silti olla se oikea avain suurten joukkojen sydämiin yhä.

Kun tieteellistä tietoa ryhdytään käyttämään poliittisesti tarkoitushakuisesti loitonnutaan itse tieteellisistä faktoista vähä vähältä enemmän ja enemmän, lopulta on kyse pelkistä mielikuvista, joilla ei ole mitään tekemista tieteen kanssa, sen enempää kuin todellisuudenkaan. Seuraukset voivat olla tuhoisia.

Kun kirjoitin tästä WWF:n kampanjasta Facebook-sivullani, eräs luonnonystävä arveli, aivan ymmärrettävästi kuitenkin, että ”nousua se on pienikin nousu.” Niinhän se maalaisjärjellä ajatellen tuntuisi olevan, mutta modernin länsimaisen matemaattisfyysisen eksaktin tieteen maailma on armoton:  nousu tai lasku täytyy olla mitattavissa, muuten sille ei ole tieteellistä perustetta.

Tosiasioiden kieltämiselläkö maailma pelastetaan, WWF?

Ps.
Usein kuulee ihmeteltävän, että miksi skeptikot tarttuvat koko ajan kaiken maailman pikku yksityiskohtiin ilmastokampanjoinnissa? No, tämä meidän moderni länsimainen tieteemme koostuu juuri näistä yksityiskohdista, tieteellinen tietämys on kasautuvaa ja itseään korjaavaa. Jos tiede alkaisi hyväksyä summittaisia tuloksia, menettäisi se hyvin nopeasti kykynsä kuvata todellisuutta oikein ja toimivasti, eikä sen kehityksellä enää olisi merkitystä ihmiskunnan hyvinvoinnin kannalta kun käytännön sovellukset eivät toimisi. Näinhän on jo tosiasiallisesti käynyt ilmastomalleille, jotka ovat toistaiseksi täydellisesti epäonnistuneet kuvaamaan lämpötilakehitystä maapallolla. Muutaman päivän alueellisia säätiedotuksia laadittaessa ne sen sijaan ovat toki jo korvaamattomia apuvälineitä.
Psps.
Jos on hiukan rankka tämän kirjoituksen otsikko, voin kertoa, että sain innoituksen Ilmatieteen laitoksen johtaja Mikko Alestalon erinomaisesta hehkutuksesta artikkelissaan Ilmastokyynisyys (Tieteessä tapahtuu Nro2/2012), jossa hän lanseeraa hämmästyttävän termin ”ilmastokieltäjät”, mm: ”On ollut mielenkiintoista havaita ilmastokieltäjien akateemisten taustojen kirjo: heitä on erityisesti astronomien, geologien, metsäntutkijoiden ja eläintieteilijöiden keskuudessa.”

 

Vastaa

Voit käyttää näitä HTML-tageja ja attribuutteja: <a href="" title=""> <abbr title=""> <acronym title=""> <b> <blockquote cite=""> <cite> <code> <del datetime=""> <em> <i> <q cite=""> <s> <strike> <strong>