Kuulin tänään terveisiä kyliltä, siellä oli seurattu säätilastojamme ainakin Rannantaikaa lehdestä. Pohdittavana oli ollut, sataako Mäntlahdessa vähemmän kuin Haminan länsipuolella? Asiaa ei voi kovin tarkkaan selvittää, sillä havintoasemia on tällä Kymenlaaksossa peräti vähän. Arvelin kysymyksen kiinnostavan varsinkin vapaa-ajan asukkaitsa, jotka paljolti asuvat Helsingissä, joten valitsin vertailuun myös Helsingin Kaisaniemen. Toiveena oli saada vertailua Haminan länsi- ja luoteispuolen alueisiin, joilta en tähän hätään löytänyt mitään mittauksia, mutta joku yksityinen sääasema sieltä saattaa löytyä, jolta olisi vuosilta 2015-2018 katkeamatonta mittaudataa sateista, lisään sen tiedot kunhan ensin löytyvät. Läheltä Haminan luoteista rajaa löytyy kuitenkin Kouvolan puolelta Anjalan asema, josta tiedot on mukana.
Mäntlahden Suurruhtinaskunnan säähavaintoasemalla ei ole sademittaukseen paljoakaan panostettu ja sitä on taltioitu vain vuodesta 2015 alkaen – ja tämäkin data on tarkistamatonta, suoraan automaatin syöttämää tilastoa. Lämpömittauksia tarkistetaan päivittäin virheiden varalta, mutta sademittauksia ei koskaan (no, muutama signaalivirhe toki korjattu).
Alla kuvassa tilastokoostetta. Vuositasolla lokakuusta syyskuun loppuun satoi vuonna 2017 eniten Mäntlahdessa, mutta kokonaissadannassa kaikki vuodet mukaanluettuina johtaa Anjala yhtä selkeästi kuin Kaisaniemi on kakkosena, Mäntlahden jäädessä kolmanneksi, joten jo 60-luvulla Kaliforniassa tunnetuksi tullut sanonta ”it never rains in Mäntlahti” pitää ainakin jossakin mielessä paikkansa. Kuukausitasolla on Mäntlahti ollut sateisin syyskuussa 2017 ja 2018, vuonna 2017 myös kesä-, heinä- ja elokuussa, sekä vuonna 2015 heinäkuussa . Muulloin ei ole kärkisijoja hätyytelty. Jokainen voi kaavioista tarkistella tarkemmin itselleen kiinnostavia kohtia, joten mitä niitä sen enempiä selittelemään.
Mäntlahden mittauksissa on aukko 25.6-9.7.2015 johtuen salamaniskusta, joka pisti päreiksi koko sääasemaan tietokoneineen virheellisen maadoituksen vuoksi: tuulimittari korkeuksissaan toimikin ukkosenjohtimena aina talon sisään tietokoneeseen saakka. Tapahtuman jälkeen siirryttiin täysin langattomaan tiedonsiirtoon. Eli vuodelta 2015 kesäkuun lopusta puuttuu 6 päivää ja heinäkuun alusta 9 päivää, kaksi viikkoa. Sen verran aikaa kesti rahdin tuoda Englannista uusi sääasema. Lämpömittaridata toki otettiin talteen muista rinnakkaismittareista manuaalisesti tuonakin aikana. Salamahavainnointia ei asemallamme ole tuon 25. kesäkuuta 2015 havainnon lisäksi tehty lainkaan. Luultavasti kellonajankin pystyy datakirjastosta kaivamaaan esiin, jos asialle joskus tulee tarkempaa kysyntää.