Suomen säät ennen 60 lukua?

Mitä tapahtui Suomen säässä ennen 60-lukua? Ilmatieteen laitos on katkaissut lähes kaikki sivuillaan näkyvät aikasarjat vuoteen 1961, tuon vuosiluvun taakse ei näe. Onneksi Suomen säätilastoja saa muualta maailmasta paikoista, jonne Ilmatieteen laitos joutuu tietoja luovuttamaan globaaleja lämpöaikasarjoja varten. Muunmuassa Hollannin ilmatieteen laitoksella on sivustoillaan aparaatti, jolla saa Suomenkin sääasemien havainnot helposti ulos. Innostuin siis viimein vähän tutkimaan kotomaammekin lämpötiloja nyt joulunpyhinä.

Esiteollisen ajan lämpötiloihin ei pääse käsiksi Ilmatieteen laitoksen sivuilta, tarjolla on vain tämä lyhyt ajanjakso. (Kuva päivitetty kaksiosaiseksi 26.12,2015)

Rannantaikaa -lehden Joulukuun 2015 pääkirjoituksessa kirjoitin: ”Ilmatieteenlaitos kohautti ilmoittamalla Yleisradiossa, että Suomen lämpötila olisi noussut jo kaksi astetta 1850 luvulta alkaen (oikeampi luku lienee 1,7 astetta), mutta mainitsematta uutisessa jätettiin, että tuo lämpeneminen tapahtui jo 1950 luvulle tultaessa ja sen jälkeen ei pohjoismaissa, kuten Suomessakaan, ole merkittävää lämpenemistä havaittu.”

Itse asiassa uutinen tuli Yleltä myöhään, sillä kysymys oli jo vuonna 2014 julkaistusta Ilmatieteen laitoksen väen tutkimuksesta, jota käsitellään lähemmin Ilmastorealismia blogissa: ”Onko Suomen keskilämpötila noussut viimeisten 166 vuoden aikana yli kaksi astetta?” Silmiinpistävää on, ettei edes ilmatieteen laitoksen sivuilta löydy tuota tutkimustulosta tukevia aikasarjoja, vaan vapaasti selailtavat aikasarjat päättyvät vuoteen 1961, kauemmas menneisyyteen ei pääse, vaikka dataa onkin olemassa aina 1800 luvulta alkaen.

Yksi olennainen ilmiö esiteollisesta ajasta (1800-luku) tapahtuneessa lämpenemisessä nykypäivän Suomeen on, että se tapahtui jo 50 luvulle tultaessa, sen jälkeen ilmasto Suomessa selvästi viileni. Meistä moni 50-luvulla syntyneistä muistelee lapsuuden kylmiä ja lumisia talvia 60-luvulla, ne tosiaan ovat vähentyneet viime vuosina ilmojen taas lämmettyä lähemmäs 30-50 luvun tasoa (tässä 0,3 astetta ylikin).

Esiteolliselta 30 vuoden ilmastojaksolta 1865-1894 (-0,6 astetta) on nousua vuoteen 2014 päättyvään viimeiseen ilmastojaksoon (0,8 astetta) noin 1,4 astetta. Ei tästä kahta astetta saa. Itä Anglian yliopiston globaaliin ilmastodataan erikoistunut CRU yksikko on luonnollisesti saanut Suomea koskevan datansa Ilmatieteenlaitokselta.

Mittausasemat harvenevat menneisyyteen mentäessä

Ilmastotieteessä lyhyin merkitseva ilmastollinen ajanjakso mittauksissa on 30 vuotta ja senpä vuoksi sen varaan rakennan myös omat esitykseni näistä Suomen lämpötiloista. Tietokonemallinnuksissa riittää 15 vuotta mallin virhellisyyden toteamiseen, mutta se ei tietenkään liity mittaustuloksiin, niitä ei voi jälkikäteen muuttaa ilman että ne menettävät todellisuusarvonsa ja käyttökelpoisuutensa tieteessä, tietokonemalleja voidaan sensijaan korjata paremmin vastaamaan mittaustuloksia.

Mittausaineistoa toki pyritään laventamaan kattamaan laajempaa kenttää Interpoloimalla, ekstrapoloimalla ja regressiolla, ne ovat matemaattisia menetelmiä, joilla voidaan korjata jonkiverran vakuuttavasti mittauspisteiden harvalukuisuutta maapallon pinnalla. Täysin, tai melkein kattavaa lämpötiladataa saadaan vain satelliiteista (napa-alueet jää mittaamatta). Satellimittauksia on tosin vasta 1970-luvulta alkaen, joten harvaan mittausverkkoon on tyytyminen kauemmas menneeseen katseltaessa. Niinpä CRU ilmoittaa gloobaleissa aikasarjoissaan myös käytettyjen asemien arvioidun kattavuuden maapallon pinta.alasta. Luonnollisesti esiteollisella ajalla tuo kattavuus on peräti heikko, keskimäärin tuolla 30% kieppeillä. Tästä seuraava graafi:

Crutem4 on koko maapallon maa-asemien mittauksista koostuva aikasarja. Globaali aikasarja, jossa on myös maamittauksiakin harvalukuisemmat merialueiden pintamittaukset, on HadCrut4. Molemmista sarjoista on myös lukuisia eritavoin painottuneita versioita, mutta nämä kaksi lienevät Itä Anglian Hadleyn yliopiston CRU ryhmän lippulaivoja.

Joulukuut lämmenneet?

Nyt joulun alla on kovasti mediassa jälleen tuotu esiin seikkaa, että talvikuukaudet olisivat erityisen paljon Suomessa lämmenneet esiteollisesta ajasta, tutkitaanpa niitä nyt koko Suomen ja sitten Helsingin osalta, jolla on ainut eteläisen Suomen pitkäaikainen lämpöaikasarja. Otin tarkastelun kohteeksi joulukuun, sillä joulun lumettomuutta tai vesisateisuutta aina harmitellaan. Oliko ennen aina pakkasta Jouluna Suomessa? Ei ainakaan 20-50 luvuilla. Alla Crutem4:n anomalia koko Suomen joulukuitten lämpötiloista.

Täältä viimein löytyy se kahden asteen lämpeneminen esiteollisesta ajasta! Tosin vain yhden kuukauden osalta. Yli kaksi astetta ensimmäisesta 30-vuotisesta jaksosta viimeisimpään. Tosin 50 luvulla oli lämmennyt peräti yli 3 astetta, siitä ollaan tultu ensin kylmän kuuskytluvun läpi kaksi astetta alaspäin ja viimein noustu yksi aste ylöspäin 80-luvulta vuoteen 2014.

Kahden asteen lämpeneminen löytyi siis viimein joulukuusta, mutta Ilmatieteen laitoksen mukaan ”Joulukuut ovat lämmenneet jopa viitisen astetta, elokuussa lämpenemistä ei ole juurikaan tapahtunut, sanoo Ilmatieteenlaitoksen yksikön päällikkö Ari Laaksonen.” kertoo Yle jutussaan Ilmastonmuutos näkyy jo Suomen säässä – Joulukuut lämmenneet eniten 25.11.2015. Ehkäpä joulukuut olisivat lämmenneet enemmän alueellisesti jossain päin?

Esiteolliselta ajalta nykypäivään ulottuvia sääasemien aikasarjoja ei Suomesta juurikaan löydy, Sodankylästä aika lähelle ja sitten Kaisaniemen asemalta kuulemma 1850 luvulta alkaen, mutta en ole sitä mistään löytänyt, joten käytän kansainvälisissä aineistoissa pitkään liikkunutta Helsinki/Seutula asemaa, jonka data alkaa aina vuodesta 1829! Asema on luultavasti Kaisaniemen ja Seutulan lentokentän asemien erikoinen yhdistelmä, mutta antaahan se kuvaa lapsuuteni kaupungin lämpötiloista ja koko Etelä-Suomen, paremman puutteessa.

Helsingin ilmat 1800 luvulta alkaen

Etsitään viiden asteen lämpenemistä joulukuisesta Helsingistä aina tuolta 1800 luvun aluilta alkaen.

Jaaha. Tässä nyt tuli ongelma, minkä ilmastollisen jakson valitsisi 1800 lukua edustamaan? Jos otetaan tuo kylmin kolmesta esiteollisen ajan jaksosta, noin -4,7 astetta, saadaan lämpenemistä vuoden 2012 päättyvään jaksoon noin 1,7 astetta, mutta jos otetaan 1800 luvun alkupuolen ja loppupuolen ilmastollisten jaksojen noin -3,7 astetta, saadaan lämpenemiseksi vain 0,7 astetta. Ja jälleen meillä on tuo 1930-50 lukujen lämpimin jakso välissä, Täytyy tunnustaa, ettei tämmöinen maallikko löydä sen paremmin kahden asteen lämpenemistä Suomesta vuositasolla kuin viiden asteen lämpenemistä joulukuistakaan.

Mutta katsotaanpa miten Helsingin koko vuoden lämpötilat ovat kehittyneet viimeisen 183 vuoden aikana tämän pisimmän suomalaisen aikasarjan mukaan.

Nousua Helsingissä olisi reilu 1,2 astetta esiteollisesta ajasta ja alettaisiin nykypäivinä myös päästä tuolle 20-50 luvun tasolle takaisin lämpötiloissa, koko maan vuositilastoissahan päästiin jo muutaman asteen kymmenyksen ylikin. Lisäksi sukupolveni lapsuuden, 60-luvun, kylmät vuodet erottuvat erittäin hyvin.

Tässäpä tämä joulunviettoni tulos alkaa olla, mutta tarkistetaanpa vielä kuinka nämä käyttämäni aikasarjat sopivat yhteen oman sääasemani lyhyen sarjan kanssa Mäntlahden Rantaituvalla.

Mäntlahti vastaan muu Suomi 2008-2014

Hämmästyttävän hyvin, melkeinpä luvattoman hyvin nämä kolmen aikasarjan vuosilämpötilat myötäilevät toisiaan. Ehkei lämpötilan mittaaminen ole sittenkään niin vaikeaa, vaikeinta on kaiken kertyvän datan käsittely ja esille paneminen. Helsinki/Seutulan data loppuu tosin vuoteen 2012, mutta aika uskottavasti se vertautuu Mäntlahden mittauksiin. Mäntlahti on idempänä ja lähempänä Venäjän viileämpää mantereista ilmastoa, kun Helsinkiin vaikuttanee Atlantin lämmittämä merellinen ilmasto enemmän. Crutem4:llä on puolestaan oma anomaliansa, mutta celsius asteissa ja näyttää loksahtavan samoihin säveliin paikallisten mittausten kanssa kun adjusteeraa.

Aloitin näiden datojen ihmettelyn tässä joskus joulunaluspäivinä, kun oli aikaa ja kiireetöntä, minä kun en joulua varsinaisesti vietä. Tarkoitus tosin oli lukea kerrankin kaikessa rauhassa, lähinnä historian tutkimusta, mutta lipsahdinkin ilmatieteisiin, kun piti katsoa, millaista dataa hollantilaisten härvelin avulla esiin saa.

Sateinen Joulu Helsingissä vuonna 1910

Kansallisarkisto on digitoinut vanhoja suomalaisia sanomalehtiä, Hesari löytyy vuosilta 1904-1910. Sieltä pomppasi silmiini vesisateinen Joulu vuodelta 1910. 8 sivuisen Jouluaaton numerossa oli takasivulla säätiedot aatonaatosta ja plussalla näytettiin menevän.

Kiinnostuin asiasta ja katsoin mitä joulupäivän lehdessä sanottaisiin aaton säästä, mutta jostain syystä ei säätietoja koko numerossa ollutkaan, sensijaan sisäsivuilta löytyi runollinen kirjoitus Eilispäivän ilma: ”Mitenkään se joulupukki tulemahan pääsi, kun niin ruman sadeilman taivas meille sääsi. Ilma nolo, nuhainen, pimeä ja musta, taivahalt’ ei yhtään näy tähden pilkahdusta. On se tääkin joulua, moist’ ei ollut ennen.”

Numerossa ei ollut ollenkaan sääpalstaa. Oliko säätoimittaja masentunut vesisateesta? Seuraava numero ilmestyi vasta 28. päivänä ja säätiedoissa 26. ja 27. päivän säät, jolloin oli jo pakastunut. Jouluaaton ja Joulupäivän säätiedot jäi Hesarilta tuolloin kertomatta, toivottovasti joku muu on ne tallentanut.