Valokuva 30.10.2015 Ilkka Ahmavaara
(28.10.2015) Haminan kaupunginjohtaja Hannu Muhonen on kutsunut kylien edustajia aamukahvitilaisuuteen Raatihuoneelle pari kertaa vuodessa. Tilaisuudet ovat olleet antoisia, sillä niissä on keskusteltu sekä eri kyliä että kaupunkia koskevista ajankohtaisista asioista.
Viimeisin kahvitilaisuus oli 26.10. Tilaisuuden aluksi kaupunginjohtaja kertoi kaupunginvaltuuston edellisen illan päätöksestä siirtää lukio kymmenen vuotta sitten lukiota varten rakennetuista tiloista remontoitaviin EKAM:n tiloihin ja perustaa luokkien 1-9 yhtenäiskoulu vapautuneisiin tiloihin. Lukion tilat eivät kuitenkaan riitä vaan lisärakentamista tarvitaan, jotta kaikki Pappilansalmen, lakkautettavan Keskuskoulun ja Vilniemen koulun lapset mahtuvat perustettavaan yhtenäiskouluun.
Vuosi 2017 on Suomen itsenäisyyden juhlavuosi, Suomi on ollut itsenäinen 100 vuotta. Kaupunginjohtaja piti tärkeänä sitä, että jokainen tahollaan miettisi erilaisia tapoja juhlia itsenäisyyttä. Kaupunkilaisilta tullaan kysymään ehdotuksia, miten juhlavuotta vietettäisiin niin, että siitä tulisi kansalaisten juhla, jota juhlittaisiin eri puolilla kaupunkia. Juhlintaa suunnittelemaan on perustettu toimikunta, johon kuuluu kaupungin edustajien lisäksi edustajat seurakunnasta, varuskunnasta ja nuorisovaltuustosta.
Haminan veden toimitusjohtaja Jani Väkevä tuli tilaisuuteen kertomaan Haminan Veden alueen Vesiosuuskunnista, joita on perustettu vuodesta 1986 lähtien. Suurin osuuskunta on vuosina 2003-2006 rakennettu Mäntlahden vesiosuuskunta, johon kuuluu yli 200 taloutta. Haminan Vesi pyrkii siihen, että haja-asutusalueilla, missä on vesiosuuskunta, sopimusasiakkaana on alueen vesiosuuskunta eivät yksityiset taloudet. Haminan Vesi toimittaa veden ja vastaanottaa jäteveden alueen vesiosuuskunnille ja veloittaa käyttäjiltä normaalin käyttömaksun. Perusmaksu on osuuskuntiin kuuluvilta vähän pienempi kuin asemakaava-alueen asukkialta, jolloin osuuskunnat voisivat periä jäseniltään erotuksen suuruisen maksun ja näin kerätä varoja esim. putkiston huoltokustannuksiin.
Vesiosuuskunnan eduiksi Jani Väkevä luetteli mm. puhtaamman ja terveellisemmän ympäristön ja veden tasaisen laadun, sillä veden laatua tarkkaillaan säännöllisesti. Kiinteistöjen arvo nousee ja alueen vetovoima lisääntyy, kun vesiasiat ovat kunnossa.
Vesiosuuskunnan rakentamisen kustannukset vaihtelevat ollen taloutta kohti 7 000-12 000 euroa. Kustannuksia kasvattavat alueella olevien kiinteistöjen pitkät etäisyydet sekä maaperä kuten kalliot. Avustuksia kustannuksiin on kuitenkin saatavilla; kaupungilta 15 % ja ELY-keskukselta noin 15 % rakennuskustannuksista. Haminan Vesi auttaa suunnittelussa ja antaa neuvoja ja kaupunki myöntää osuuskunnille lainatakauksia.
Jätevesiasetus tulee voimaan vuonna 2018 ja se asettaa kiinteistöille vaatimuksia jäteveden suhteen. Noin puolella Haminan Veden alueen vesiosuuskunnista on vesiputken lisäksi rakennuttu viemärit, joten viemäröintihankkeille on tarvetta. Haminan Veden alueella on käynnissä kaksi uutta vesiosuuskuntahanketta, toinen Vimpasaarssa (20 kiinteistöä) ja toinen Kolsilassa (25 kiinteistöä). Metsäkylässä (30 kiinteistöä) ja Töytärillä (10 kiinteistöä) on alkamassa vielä tämän vuoden puolella vesijohtojen rakentaminen. Uusi vesihuoltolaki tuo lisää velvoitteita vesiosuuskunnille ja pienten vesiosuuskuntien kannattaisikin Jani Väkevän mukaan liittyä yhteen osaamisen varmistamiseksi.
Satamassa on useita tehtaita, jotka käyttävät paljon vettä. Tämä helpottaa Hamina Veden taloutta ja mahdollistaa kohtuulliset hinnat esim. kotkalaiset maksavat haminalaisia enemmän käyttämästään vedestä. Tällä hetkellä ei Jani Väkevän mukaan ole tulossa suuria korotuksia veden hintaan, sillä suuret investoinnit on jo tehty.
Vesa Pohjola kertoi omassa osuudessaan kaupunkikaavoituksesta ja meneillään olevista kaavahankkeista mm. Kotka-Haminan alueella on suunnitteilla strateginen yleiskaava. Syksyn 2015 aikana asetetaan kaavan tavoitteet ja laaditaan osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS), jonka jälkeen on vuorossa luonnoksen työstäminen v. 2016 ja ehdotus- ja hyväksymisvaihe v. 2017. Kotkan-Haminan seudun strateginen yleiskaava laaditaan kuntien yhteistyönä. Vaikka suunnitelma ja suunnitteluprosessi ovat yhteiset ja suunnitelmaa työstetään sekä seutu- että kuntatasolla, niin jokainen kunta käsittelee ja hyväksyy strategisen yleiskaavan oman kunnan alueelta.
Mäntlahti-Rakila-Pyötsaari osayleiskaavan luonnoksen teko aloitettiin vuonna 2013, mutta lopullinen kaavaesitys ei vielä ole valmis. Vesa Pohjola arveli, että kaavaehdotus saadaan valmiiksi ensi vuoden alussa. Haminan Energialta odotellaan edelleen kirjallista ilmoitusta siitä luopuuko se Mäntlahden itäpuolelle suunnitellusta tuulivoimala-alueesta. Tuulivoimaloita ei nykytietojen mukaan sinne ole tulossa. Puolustusvoimat eivät salli alueelle rakennettavan tuulivoimaloita niiden aiheuttamien tutkahäiriöiden vuoksi. Alue on myös pieni, tuulivoimalat jäisivät alle kahden kilometrin etäisyydelle asutuksesta. Uuden elokuussa hyväksytyn asetuksen mukaiset tuulivoimaloille asetetut meluarvo vaativat kuitenkin vähintään kahden kilometrin etäisyyden, jotta niistä aiheutuva melu ei nouse liian korkeaksi.
Tilaisuuden lopuksi jokitalkkari Manu Vihtonen kertoi omasta työstään ja Kaakon jokitalkkarihankkeesta, jonka tavoitteena on lohikantojen elvyttäminen, säilyttäminen ja palauttaminen. Lohikalakantoja on esim. Summanjoessa pyritty elvyttämään jokea kunnostamalla ja istuttamalla jokeen kaloja mätirasiaistutuksin.
Mervi Hyppänen
