Pyötsaaren historia

1200 -luvulla perustettiin merkkitulitutka varoittamaan asutusta lähestyvistä vihollisista. Pyötsaari, Bötsö, Bötesö s.o. Vartiovuoren saari oli sijaintinsa ja korkea Tontinvuoren ansiosta keskeisellä paikalla tätä tiedonsiirtoketjua ja saaren asukkaalle lankesi tähystysvelvollisuus.

Pyötsaarea on asuttu ainakin 1300-luvulta lähtien. Saaren maat olivat rälssiä, joista ei tarvinnut maksaa veroa. Sen asukkaat eivät kuitenkaan omistaneet tilojaan vaan olivat vuokraviljelijöitä eli lampuoteja. Vaikka heitä ei asiakirjoissa ole merkitty Pyötsaaren omistajiksi, heillä oli veronkanto-oikeus omistamiinsa pyynti- ja apajapaikkoihin.

Pyötsaarelaisten saariomistukset ulottuivat laajalle: Pieni tytärsaari, Someri, Vasikkasaari, Koivistolla, Aarholma, Vepsu, Pulterin saaret ja iso joukko lähisaaria.

Pyötsaaren tilan varsinaisiksi omistajiksi vanhat asiakirjat mainitsevat aatelissukuja kuten Deken, Ram, Porvoon Jakkarilan suku, Svanfelt ja Greutz.

Tiedot Pyötsaaren varhaisista asukkaista ovat vähäisiä. 1300-luvulta lähtien saarta asuttaneet lampuodit käyttivät sukunimeä Huggut. Sama nimi esiintyy myös Pernajassa asuneen vuonna 1356 rälssioikeuden saaneen suvun nimenä.

Vasta 1600-luvulta löytyy asiakirjoista enemmän tietoa. Vuonna 1624 Pyötsaareen asettui Lauri Pertinpojan perhekunta, jonka perilliset pitivät itseään aatelisina ja käyttivät nimeä Huggut tai Hug Uth (suom. Iskee ulos, hyökkää). Vuonna 1679 Yrjö Jaakonpoika, Lauri Pertinpojan jälkeläinen toisessa polvessa, selitti Vehkalahden käräjillä etuuksiaan ”Vepsun tarinalla”. Tarinan mukaan pyötsaarelaisten vanhat oikeudet olivat palkkio Huggutien esi-isän 1350-luvulla tekemästä uroteosta.

Pilhjärtojen omistukseen saari tuli 1700-luvulla. Pyötsaaren viimeinen Huggut Matti Matinpoika menehtyi vv. 1742-43 sodan aikana. Hänen tyttärensä Anna oli naimisissa husulalaisen Tepposen knaappisukuun kuuluneen Matti Sigfridinpoika Pilhjärtan kanssa. He ostivat Pyötsaaren vuonna 1771 ja muuttivat sinne asumaan. He kotiutuivat saarelle niin hyvin, että eräät suvun jäsenet yrittivät 1800-luvulla ottaa vanhan Huggut-nimen käyttöön. Olivathan he esiäitinsä puolelta Huggutien sukua.

Vuosikymmenten kuluessa saari on leimautunut Pilhjärtojen saareksi ja yhdeksi knaappiomistuksessa olleeksi tilaksi.

Mervi Hyppänen

Pyötsaaren historiaan liittyviä artikkeleita vuosien varrelta Rannantaikaa lehdestä: