Eiköhän tällaisen talven jälkeen ovet ole auki kesälle joka torpassa. Kesäkuussa ilmestyy Rannantaikaa lehden kesän numero ja aineiston deadline on sunnuntaina 15.5. Painoon lehti lähtee toukokuun viimeisenä päivänä. Nyt vasarat paukkumaan ja sahat laulamaan noin kirjallisessa mielessä, jotta saadaan aikaan tuhti kesän lukupaketti, jota kehtaa näyttää kesävieraillekin.
Suunniteltu aikataulu:
15.5. Kirjoittajien deadline ja numeron taitto alkaa. (Juttuja ehtii mukaan vielä deadlinen jälkeenkin, mutta myöhästyvistä jutuista on hyvä ilmoittaa taittajalle hyvissä ajoin etukäteen.)
31.5. Numero menee painoon.
15.6. Numero ilmestyy.
Mistä aloittaisimme? Takana on pitkä talvi, joka alkoi kunnon pakkasilla jo syksyllä marraskuussa ja jatkui sitten pitkälle almanakan kevätkuukausille varsin lumisena. Arvelisin – ja mitä on silmiin sattunut – että lumikuorma aiheutti siellä täällä myös kattovaurioita asumuksille. Terminen talvi alkoi jo syksyllä marraskuun 21. päivänä ja päättyi vasta toisena kevätkuukautena huhtikuun 6. päivä. Termisen talven kestossa tuli uusi ennätys 15 vuoteen: 138 päivää, neljä ja puoli kuukautta. Kuinka talvi meni? Ainakin minä sain siitä kyllikseni vähäksi aikaa, mutta tänä kesänä vähän tilkitsen taloa ensi talven varalle kyllä ajoissa.
Kevät on edennyt hitaasti vähän kuin naapurimme aloittama salamasota Ukrainassa, jos näin makaaberi vertaus sallitaan. Koronarajoitukset on lähes kokonaan purettu ja siinä mielessä kesästä on tulossa vilkas, kun väki pääsee taas liikkumaan, tapaamaan ja tutustumaan toisiinsa, vaikka vapauden riemua hillitsee aika tavalla Venäjää koskevat uudet yhä kiristyvät pakotteet ja rajoitukset. Rajan yli ei varmaankaan enää ajella niin arkisesti kuin ennen, varsinkaan käydä kauppaa, nyt kun jonkinlaista rautaesirippua taas rakennetaan, arvelisin, kertokaa kokemuksianne ja kuinka tilanne vaikuttaa suunnitelmiinne.
Varsinkin suunnitelmat siitä, mitä ensi kesänä tapahtuu kannattaakin kertoa tässä numerossa, tämä numero kun leviää myös laajemmalle lukijakunnalle, kaikille Sydänkylän osakaskunnan kalastusmaksun maksaneille. Onkohan koronavirus vaikuttanut kalastajien määrään, selvinnee numerostamme sekin. Runoilijan kokemuksella voin sanoa, että yksi teksti vastaa aina lukemattomiin kysymyksiin, sellaisiinkin, jotka eivät ole kirjoittajan mieleen tulleet.
Kirjoittamisen aloittaminen on usein vaikeataa, ainakin minulle. Yksi knoppikonsti päästä alkuun on kuvitella, millaisia juttuja kyläkulttuurilehdessä voisi olla tällaisina aikoina, ja sitten kirjoittaa yksi sellainen ja pam – siinä se on muitten ällisteltävänä. Rohkeasti vain asioita päin! Aikaa on vielä melkein kaksi viikkoa, kyllä siinä ehtii. Vaikka tämän ennakon kirjoittamiseen minulta meni kolme päivää ja olen vähän myöhässä aikataulusta, aikaa vielä on itse jutuille, ennenkuin numeron taitto alkaa sinä kuuluisana viidentenätoista päivänä.
Kirjoittamisen iloa!
Mäntlahden suurruhtinaskunnassa
3.5.2022
Ilkka Ahmavaara
