«

»

heinä 17 2016

Allegrolla Pietariin

Miljoonakaupunki Pietariin on Haminasta matkaa 240 km. Pietarin historiallinen keskusta on Unescon ensimmäinen maailmanperintökohde Venäjällä ja sinne pääsee helposti junalla. Junamatka Allegrolla Kouvolasta Pietariin kestää noin 2t 10 min. Erillisiä rajavelvollisuuksia ei ole, sillä passin- ja viisumin tarkastus ja tullimuodollisuudet hoituvat junan penkillä istuen. Kun ostaa junalipun vähintään kuukautta aiemmin, saa sen edulliseen hintaan. Itse maksoin meno-paluu lipusta 50,38 €.

Allegro kohti Pietaria lähti Kouvolasta tiistaina 7.7. klo 7.30. Mukana matkassa olivat minun lisäkseni kaksi tytärtäni ja serkkuni Kirsi, joka oli käynyt Allegrolla Pietarissa jo useamman kerran. Hän lähti mukaan oppaaksi. 20160707_093742Matka Pietariin meni mukavasti jutellen ja eväitä syöden, sillä olimme varanneet neljän hengen pöytöpaikan lippuja ostaessamme. Ikkunapaikasta ei niin ollut väliä, sillä junan kiitäessä 200 km tunnissa ei maisemia paljon ehtinyt nähdä. Passit ja viisumit tarkistettiin kaksi kertaa matkan aikana, ensin Suomen ja sitten Venäjän puolella.

Saavuimme Pietariin Suomen asemalle klo 9.47 ja astuimme ulos junasta, minkäänlaisia tarkistuksia ei ollut vaan kävelimme suoraan kadulle. Aseman edestä lähdimme vasemmalle ja ensimmäisestä kadunkulmasta käännyimme vasemmalle ja olimme metroasemalla. Kirsin opastuksella ostimme jokainen kuusi polettia, joilla metron portit aukeavat. Joka kerta, kun menimme metroon kadulta tarvitsimme yhden poletin. Kalliiksi ei metrolla ajelu tullut, sillä yksi poletti maksoi 35 ruplaa eli noin 50 senttiä.

Poletti portin pieleen ja portista sisään ja liukuportailla maan alle. Portaat johtivat syvälle, sillä olimme menossa metrolla Nevan alitse. Metroasema oli kaunis ja siisti, eikä tuntunut siltä, että oli syvällä maan alla. Pietarin metrossa on helppo liikkua, sillä linjat on piiretty karttaan eri väreillä ja opasteet ohjasivat linjoille värien mukaan. Me olimme menossa ensin punaista linjaa kolme asemaa ja sitten yksi aseman väli vihreää linjaa ja taas kolme asemaa sinistä linjaa. Asemilla oli seinillä myös opasteet, mihin suuntaan juna oli menossa, eli kumpi puoli piti valita, oikea vai vasen. Heini ja Kirsi olivat etukäteen suunnitelleet, minne olimme menossa, joten ei tarvinnut kuin seurata opasteita. Junaan ei aina mahtunut, mutta ei hätää, sillä seuraava juna tuli muutaman minuutin päästä.

Käytyämme balettitarvikekaupassa ja vegaanikaupassa, pakolliset ostot oli tehty ja saatoimme keskittyä Pietarin nähtävyyksiin, joita kaupungissa riittää. Olisin ollut tyytyväinen, vaikka olisimme vain kävelleet pitkin Nevan rantoja, sillä Pietarin keskusta on täynnä kauniita vanhoja rakennuksia. 20160707_145200Sateen vuoksi päätimme kuitenkin käydä jossain museossa ja Verikirkossa. Kävimme Hygienia-museossa, jossa oli mm. nähtävillä täytetty Pavlovin koirakokeissa käyttämä koira. Sitten oli aika ruokailla. Heini oli etsinyt netistä kasvisravintoloita ja suunnistimme lähimpään ravintolaan. Paikka osoittautui viihtyisäksi ja ruokalistalta löytyi sopivaa ja edullista syötävää. Annokset olivat herkullisia, mutta kovin pienet, joten päätimme etsiä toisen ruoka-paikan myöhemmin.

 

 

Kuva Kaisa Värri

Kuva Kaisa Värri

Piipahdimme kolmikerroksisessa kirjakauppassa Nevski Prospektilla. Sieltä suuntasimme lähellä olevaan Verikirkkoon, hienoon mosaiikilla sisustettuun kirkkoon, joka on rakennettu paikalle, jossa tsaari Aleksanteri II haavoittui kuolettavasti. Kirkon edustalla näytti olevan jonoa, mutta pian selvisi, että jonoja oli vain lippuluukkujen edustalla. Ostettuamme 100:n ruplan pääsyliput pääsimme jonottamatta sisälle kauniiseen kirkkoon.

Päivä kului nopeasti ja oli aika etsiä reitti rautatieasemalle, josta junamme lähtisi Kouvolaan klo 20.30. Yritimme päästä lähimmälle metroasemalle, mutta se oli jostain syystä suljettu. Emme jääneet odottamaan aseman aukeamista, vaan lähdimme kävelemään seuraavalle asemalle, jonne ei ollut pitkä matka. Ajoimme metrolla yhden aseman välin ja sen jälkeen oli tarkoitus siirtyä punaiselle linjalle, josta pääsisimme rautatieasemalle.

20160707_193612Junan lähtöön oli aikaa muutama tunti, joten nousimme metroasemalta vielä maan pinnalle ja lähdimme etsimään jotain ruokapaikkaa tai -kauppaa, josta saisimme pientä syötävää. Kävelimme pitkin Nevski prospektia kunnes löysimme pienen ravintolan, jonka nimi oli suomeksi jotain Äiti mökillä tai sinne päin. Nimi kuulosti hauskalta ja ravintolakin osoittautui viihtyisäksi. Söimme siellä herkullisia täytettyjä lettuja. Alkudrinkiksi ravintola tarjosi puolukkamehua, joka oli oikein hyvää.

Saavuimme Suomen rautatieasemalle puoli tuntia ennen junan lähtöä. Asemalla näytimme passimme portilla seisovalle miehelle ja pääsimme sisään junaan. Päivä oli ollut antoisa, sateestakaan ei ollut paljon haittaa.

 

Vastaa

Voit käyttää näitä HTML-tageja ja attribuutteja: <a href="" title=""> <abbr title=""> <acronym title=""> <b> <blockquote cite=""> <cite> <code> <del datetime=""> <em> <i> <q cite=""> <s> <strike> <strong>