Tag: Mäntlahden historia

Tulevaisuuden kuusi 2017 istutettu

Eno-verkkokoulun tuki ry käynnisti vuonna 2015 kamppanjan, joka kutsui kaikkia Suomessa asuvia sekä ulkomaalaisia ja Suomen ystäviä istuttamaan itsenäisyyden juhlapuita vuonna 2017. Kampanjan tuotolla perustetaan Suomen kulttuurirahaston alaisuuteen rahasto, joka rahoittaa lasten ja nuorten ympäristökasvatusta. Rannantaikaa väki osallistui kamppanjaan lahjoittamalla Tulevaisuuden kuusen Mäntlahden ja Pyötsaaren asukkaille. Tenho Mäkelä lupasi kuuselle kasvupaikan Pyötsaarentien alkupäässä olevasta pellosta. Kuusta istuttamaan …

Jatka lukemista

Mäntlahden murrokselle muistomerkki

Niin kutsutussa Hattujen sodassa (1741 – 1743) sijaitsi Haminan linnoituksen etuvartioasema Mäntlahdessa alueella, mikä tunnetaan nykyisin Syväsillan mäkenä. Paikka oli puolustuksen kannalta erinomainen meren ja matalamman soisen maaston välissä. Murros merkitsi sitä, että alueen puusto oli kaadettu esteeksi ja hidasteeksi siten, että kannot olivat pitkiä ja puiden tyvet kiinni kannoissa. Murros vaikeutti ennen kaikkea ratsuväen …

Jatka lukemista

Itsenäisyyden kuusi 1917, Kotikuusi 1967 ja Tulevaisuuden kuusi 2017

Itsenäisyyden kuusi on kylvetty maahan Suomen itsenäisyyden kunniaksi vuonna 1917 ja siirretty Helsingin Kaivopuistoon vuonna 1931. Kuusen ja sen edustalla sijaitsevan muistomerkin lahjoitti ja omisti Suomen eduskunnalle Chilen pääkonsulina toiminut Rudolf Ray. Muistokivi paljastettiin 13. toukokuuta 1931. Tilaisuudessa esitettiin Leevi Madetojan kuorolle ja torviorkesterille tilaisuutta varten säveltämä kappale Suomen itsenäisyyden kuusi, johon Ray oli laatinut …

Jatka lukemista

Mäntlahden pommituksista

(Julkaistu alunperin Rannantaikaa lehden marraskuun numerossa 4/2005) Viime sotien aikana Mäntlahden kylän keskustassa pommitettiin kahdesti. Talvisodan talvena vuonna –40 kaksi suurta miinapommia putosi nykyisin Suomalaisen Mikon ja Riitan omistaman talon alapihalle, Rantajoen sivuun. Tontti oli silloin rakentamaton. Kauppias Armas Raussi rakensi siihen komean talon viisikymmentäluvulla. Riitta ja Mikko saavat vieläkin nauttia ”ryssäin ruoppausavusta”, heillä on …

Jatka lukemista

Mäntlahti tohtori Lerchen päiväkirjassa 1742

Tohtori Johann Jacob Lerche mainitsee Mäntlahden pariin otteeseen 1742 matka- ja päiväkirjassaan. Lerche oli saksalainen lääkäri, joka oli mennyt Venäjän palvelukseen. Hän toimi venäläisten joukkojen ylilääkärinä Suomessa hattujen sodan aikana 1742 ja eteni armeijan mukana Suurella Rantatiellä aina Helsinkiin saakka, missä ruotsalaiset joukot antautuivat. Hänen kirjoituksensa ovat välittömän silminnäkijän kuvausta, joka ei peittele kummankaan sotivan …

Jatka lukemista

Kyläposti kehittyy ja katoaa -90 luvulla

Posti käytti apunaan yksityisiä autoja kuljettajineen keräämään ja kuljettamaan postia 1900-luvun alkukymmenillä kunnes se hankki omia autoja. Ensimmäinen postilinja-auto hankittiin Suomeen vuonna 1921. Linja-autoja käytettiin lähinnä Pohjois-Suomessa kuljettamaan postia ja matkustajia. Eteläinen reitti kulki Helsingistä Haminan kautta Lappeenrantaan. Postia Rakilaan Postilinja-auto lähti Helisingistä aamulla ja oli Haminassa puolen päivän jälkeen, josta se lähti kohti itää …

Jatka lukemista

Mäntlahden tanssilavan nousu ja tuho 1-3

Tanssilava Mäntlahteen Merisuojeluskuntalaiset rakensivat Mäntlahden tanssilavan vuonna 1938 Karjakin kalliolle sekä kylässä olevien sotilaiden että kyläläisten iloksi. Liikemies Mooses Sipilä antoi kallionlaen tanssilavan paikaksi. Tanssilava rakennettiin lähes kokonaan talkoovoimin, 15-vuotias Tauno Pulkkinen teki “vitapostit“, tukiraudat, ankkuripultit ja muut rautatyöt, joita kalliolle rakennettavan lavan paikoillaan pysymiseen tarvittiin. Apunaan hänellä oli 2½ vuotta nuorempi veljensä Paavo. Muistitiedon …

Jatka lukemista

Kauppahan se kylillä kannatti

Viime vuosisadan puolessa välissä Mäntlahdessa oli kaksikin kauppaa, Raussin kauppa ja Osuuskauppa Ympyrän sivumyymälä. Ennen sotia tavaraa voitiin ostaa myös ”Puulaakista”, Aabel Klamin perikunnan omistamasta yhtymästä. Upseerikylän tyhjennyttyä kauppojen asiakaskunta pieneni niin, että Ympyrän myymälä lakkautettiin v. 1969. Kaupankäynti ”Raussin talossa” jatkui aina 1980-luvun lopulle asti eri omistajien toimesta. Kaupankäynnin loputtua Raussin kiinteistö myytiin asunnoksi …

Jatka lukemista

Suomen ensimmäinen postilinja

Mäntlahden kylällä on sijaintinsa vuoksi mielenkiintoinen historia. Suomen ensimmäinen, vuonna 1638 aloitettu postireitti, kulki Mäntlahden kautta ja yksi sen maakirjataloista toimi postitalona. Ruotsista oli kehittynyt 1600-luvun keskivaiheille mentäessä suurvalta, jonka alueisiin kuului koko Itämeren rannikko. Diplomaattisuhteiden ylläpitämiseksi ja omia etujaan valvomaan Ruotsi asetti naapurimaihinsa asiamiehiä, jotka lähettivät säännöllisesti viestejä Tukholmaan. Ruotsin käymät sodat olivat nielleet …

Jatka lukemista

Kertun muistoja Mäntlahdesta

Mäntlahdessa lapsuutensa viettänyt yhdysvaltalainen taiteilija ja taiteen sekä valokuvauksen opettaja Kerttu Havola-Arnold vieraili kesällä entisessä kotikylässään. Hän toi mukanaan kuvia maalauksista, joihin hän oli saanut innoituksen Mäntlahdesta ja sen kauniista luonnosta. Kuvat olivat yleisön nähtävillä Toivolassa kahtena päivänä heinäkuussa, jonka jälkeen niitä voi katsella ja tilata Paussi-kioskilla. Edellisen kerran Kerttu Havola-Arnold vieraili synnyinmaassaan kolme vuotta …

Jatka lukemista

Load more