|
Toukokuu on alkanut, sen puolessa välissä on deadline Rannantaikaa lehden aineiston toimittamiseen. Numero ilmestyy lukijoille kesäkuun ensimmäisellä viikolla, jos pysymme aikataulussa. Tämä kesänumeromme on siis jälleen isompi painos ja jakelu, luovumme 200 kappaleen eduskuntaluokasta ja siirrymme tuonne yli 500 kappaleen universaaliin painokseen, sillä numero menee postitse noin kolmelle sadalle kalastusluvan lunastaneelle vuositilaajien lisäksi. Kevät alkoi …
Kesä lähestyy pikkuhiljaa ja tekee mieli selailla värjäysoppaita. Mitä värjäisi tänä kesänä? Suunnittelemista helpottaa, jos on etukäteen miettinnyt, mitä värjätyistä langoista tekee. Itse ole neulonut lapasia ja sukkia sekä huiveja. Sukkia varten olen värjännyt lankoja, joissa on mukana keinokuitua ja langoista on tullut voimakkaamman värisiä. Käsitellyt, keinokuitua sisältävät langat imevät enemmän väriä eikä lopputulos aina ole …
(Julkaistu alunperin Rannantaikaa lehden marraskuun numerossa 4/2005) Viime sotien aikana Mäntlahden kylän keskustassa pommitettiin kahdesti. Talvisodan talvena vuonna –40 kaksi suurta miinapommia putosi nykyisin Suomalaisen Mikon ja Riitan omistaman talon alapihalle, Rantajoen sivuun. Tontti oli silloin rakentamaton. Kauppias Armas Raussi rakensi siihen komean talon viisikymmentäluvulla. Riitta ja Mikko saavat vieläkin nauttia ”ryssäin ruoppausavusta”, heillä on …
Julkaistu alunperin Rannantaikaa lehden helmikuun numerossa 1/2009. Jutussani ”Muistoja Rakilan kartanosta” kerroin, että isälläni oli Alli-niminen jahti elinkeinonaan 30-luvulla. Laiva lienee ollut aikoinaan pietarilainen huvialus, veistetty tammikaariin ja hyvin tehty. Viipurin kautta se oli joutunut laivuri Antti Rouviselle (pyötsaarelaisen laivuri Daniel Malmin vävy)., edelleen legendaariselle laivuri Vihtori Malmille. Sydänkyläläinen Matias Kyötikki (Kristian=RISTO Malmin vävy) oli …
Tohtori Johann Jacob Lerche mainitsee Mäntlahden pariin otteeseen 1742 matka- ja päiväkirjassaan. Lerche oli saksalainen lääkäri, joka oli mennyt Venäjän palvelukseen. Hän toimi venäläisten joukkojen ylilääkärinä Suomessa hattujen sodan aikana 1742 ja eteni armeijan mukana Suurella Rantatiellä aina Helsinkiin saakka, missä ruotsalaiset joukot antautuivat. Hänen kirjoituksensa ovat välittömän silminnäkijän kuvausta, joka ei peittele kummankaan sotivan …
Julkaistu alunperin Rannantaikaa lehden marraskuun numerossa 4/2008. Rakilan kartano tuhoutui viime kesänä tulipalossa. Menetettiin arvokas ihmishenki, kartanorakennus ja paljon arvokasta henkistä ja aineellista kulttuuria. Lähikylissä olivat ihmiset järkyttyneitä ja Rannantaikaa-lehti osallistui asiaan jutullaan Kartanon historiasta. Luin sen mielenkiinnolla ja omatkin muistot lapsuudesta alkoivat elää. Palasin 30-luvun alkuvuosille. Olin silloin pieni Pyötsaaren tyttö. Isälläni Vilho Malmilla …
Posti käytti apunaan yksityisiä autoja kuljettajineen keräämään ja kuljettamaan postia 1900-luvun alkukymmenillä kunnes se hankki omia autoja. Ensimmäinen postilinja-auto hankittiin Suomeen vuonna 1921. Linja-autoja käytettiin lähinnä Pohjois-Suomessa kuljettamaan postia ja matkustajia. Eteläinen reitti kulki Helsingistä Haminan kautta Lappeenrantaan. Postia Rakilaan Postilinja-auto lähti Helisingistä aamulla ja oli Haminassa puolen päivän jälkeen, josta se lähti kohti itää …
(Artikkelia päivitetty 7.4.2017 aamupäivällä) KOTKAN-HAMINAN SEUDUN STRATEGISEN YLEISKAAVAN LUONNOS NÄHTÄVILLÄ 4.4.-8.5.2017 Kotkan-Haminan seudun kunnissa (Hamina, Kotka, Miehikkälä, Pyhtää ja Virolahti) on laadittu seudun strategisen yleiskaavan luonnos. Tavoitteena on ollut mahdollistaa ihmisläheisen, taloudellisesti kilpailukykyisen ja ilmastonmuutoksen huomioivan yhdyskuntarakenteen syntyminen. Elinkeinoelämän osalta lähtökohtina ovat olleet yleiskaavan joustavuus, nopea reagointi muutoksiin ja tulevaisuuden mahdollisuudet mm. digitaalisuuden hyödyntämisessä. Yleiskaavaluonnos …
Tanssilava Mäntlahteen Merisuojeluskuntalaiset rakensivat Mäntlahden tanssilavan vuonna 1938 Karjakin kalliolle sekä kylässä olevien sotilaiden että kyläläisten iloksi. Liikemies Mooses Sipilä antoi kallionlaen tanssilavan paikaksi. Tanssilava rakennettiin lähes kokonaan talkoovoimin, 15-vuotias Tauno Pulkkinen teki “vitapostit“, tukiraudat, ankkuripultit ja muut rautatyöt, joita kalliolle rakennettavan lavan paikoillaan pysymiseen tarvittiin. Apunaan hänellä oli 2½ vuotta nuorempi veljensä Paavo. Muistitiedon …
Rakilan kalastuskunnan historia pöytäkirjojen mukaan Brakilan kalastusseura Rakilan kylä, joka sijaitsee noin kymmenen kilometrin päässä Haminan keskustasta itään, rakennettiin sotien jälkeen, kun siirtoväki sai lunastaa Brakilan kartanosta pakkolunastettuja maita. Silloiseen Brakilan kylään muodostettiin 40-luvun loppupuolella 21 uutta tilaa. Niistä kaksi oli maanviljelystiloja ja loput kalastustiloja. Yhteisiä kalastusalueita ja -asioita hoitamaan kylään perustettiin 16.11.1947 Brakilan kalastajien …
-----
Rannantaikaa blogit sisältävät toimituksellisten Uutisten ja Lehtijuttujen lisäksi ihmisten henkilökohtaisia blogeja. Oma blogi voidaan avata kenelle tahansa rekisteröityneelle henkilölle.
Uusimmat kommentit