Kylä maailmassa 2007

RANNANTAIKAA LEHTI:

Lauantaina 21. heinäkuuta 2007 vietettiin Rantaituvalla Mäntlahdessa jo toistamiseen Kylä Maailmassa-juhlapäivää. Kaikille kyläläisille ja kesänviettäjille avoin tapahtuma oli tänä vuonna rakennettu Vaula Hyppäsen 50-vuotispäivien ympärille ja se alkoi klo 14.00.

Vieraat toivotettiin tervetulleeksi shamppanjalasin kera olihan kyseessä 50-vuotisjuhlat. Tervetuliaistoivotusten ja onnittelujen jälkeen oli vuorossa kylätalkkari Seppo Ojalan keittämä ja tarjoama lohisoppa. Palan painikkeeksi tarjolla oli myös Mervi Värrin leipomia sämpylöitä ja Pakkalan herkullista ruisleipää.

Päivän esiintymiset aloitti yksi Vaulan neljästä lapsesta, hänen tyttärensä Janika Hyppänen, joka piti äidilleen puheen. Puheessaan Janika kehui äitinsä olevan hyvin ymmärtäväinen ja huolehtivainen äiti, jonka luokse on helppo mennä sekä iloineen että murheineen. Seuraavaksi lavalle nousivat itse päivänsankari Vaula sekä hänen siskonsa Mervi, jotka esittivät taidokkaan sketsin, joka maalasi tulevaisuuden kuvaa sisarusten lapsille. Esitys loppui hauskaan runoon, jonka teemana oli vanhuus. Seuraavaksi ohjelma jatkui Laila Poelmanin, Eeva Salaston ja Mervi Värrin runonlausunnalla, jossa he lukivat otteita Rantaituvalla järjestetyn kirjallisuuspiirissä jäsenen, Pirkko Sorannan, syksyllä julkaistavasta runokirjasta Kuudes aisti. Myös lentopallon pelaaminen nurmikentällä oli mahdollista, mutta juhlien alkupuolen ajan vallinnut sadesää latisti pelaamis-innostusta melkoisesti. Onneksi sade kuitenkin lopulta taukosi, ja ihmiset uskaltautuivat vähitellen pois sadesuojien alta aurinkoon.

Lentopallopelin aikana saapui illan orkesteri Hiekkarannan hymy paikalle ja soittimet ja PA-laitteet koottiin lavalle ja musiikkiesitykset voitiin aloittaa. Aluksi Tiina Karimaa Fiskarsista ja Ilkka Ahmavaara kitaroineen esittivät mm. John Lennonin Working class heron.

Sitten olikin jo vuorossa kahvitarjoilu, jossa tarjolla oli mm. erityisen hyvää vadelmakakkua. Klo 17.00 alkoi Maija Keinäsen nukketeatteriesitys, jossa Teatteri Lempi esitti tällä kerralla tarinan Punahilkka. Siinä missä nuket viime vuonna oli taidokkaasti piilotettu hameen helmojen suojiin, toteutettiin esitys tänä vuonna niin sanottuna ”kävelevänä teatterina”, jossa esiintymislava kulki kätevästi hartioilla. Entisaikaan, kun esitykset olivat kiellettyjä, oli tällainen esiintymismuoto kuulemma suosittua, sillä virkavallan saapuessa paikalle oli ”teatteri” helppo nostaa harteille päästäkseen äkkiä pakosalle esiintymisvälineet mukanaan. Vaikka tarina oli varmasti useimmille tuttu, niin esitystä oli mielenkiintoista seurata ja kertojan rauhallinen ääni vangitsi niin lapset kuin aikuisetkin seuraamaan Punahilkan ja isoäidin kohtaloa. Ja kuten hyvin usein, niin myös tähän tarinaan sisältyi opetus: ahneen loppu on onneton.

Klo 18.00 aloitettiin sitten varsinainen iltajuhla, jossa esiintyjänä oli jo viime vuoden Kylä Maailmassa juhlissa esiintynyt Hiekkarannan Hymy-orkesteri. Heidän soittamansa jazz-musiikki (ja illan mittaan vähän iskelmäkin) pisti monen jalkoihin liikettä ja tanssiin osallistumattomillakin oli hauskaa sivusta seuratessa. Varsinaisen orkesterin ollessa tauolla estraadi oli vapaa yleisölle ja Timo Pakkanen (kitara), Mika Shemeikka (basso)ja rumpali tarttuivatkin tilaisuuteen ja yleisö sai kuulla soittajien ”jammailua”.

Klo 21.00 pidettiin tanssimisessa pieni hengähdystauko, sillä koko juhlien ajan oli vierailla mahdollisuus ostaa 1 euron hintaisia arpoja, joiden palkinnot jaettiin seuraavaksi. Arpajaisvoittoina oli mm. Taina Värrin Mutasarja-kirjoja, korttipakka, palapeli, kyniä (joista lehtemme toimittajallekin osui yksi voitto kohdalle), mehujäämuotteja, erilaisia käsitöitä, yms. Kun kaikki onnekkaat olivat voittonsa saaneet, niin iltaa jatkettiin musiikin ja tanssimisen sekä vapaan seurustelun merkeissä. Juhlijoille ja esiintyjille oli koko illan tarjolla lohisoppaa sekä iltapalaa Rantaituvan kuistilla niin, ettei kenenkään tarvinnut tyhjin vatsoin juhlia.

Ilmaiseen, talkoilla järjestettyyn koko perheen tapahtumaan kävi päivän ja illan mittaan osallistumassa joidenkin arvioiden mukaan n. 150 henkeä läheltä ja vähän kauempaa, eikä aiemmin vieraillut sadekaan palannut enää loppuillasta hyvin onnistuneita juhlia häiritsemään.

Rannantaikaa -lehden toimitus (tämä artikkeli ei mahtunut lehden elokuun numeroon).