Kaupallisella pohjalla ei Rannantaikaa lehden kaltaista pientä kylälehteä kannata tehdä. Pelkkien paino- ja postituskulujen kattamiseen tarvittaisiin niin paljon mainostilaa, ettei muuta pienilevikkiseen lehteen mahtusikaan ja kukapa tilaisi itselleen mainoksia, kun niitä on tarjolla ilmaiseksikin yllinkyllin?
Niinpä Rannantaikaa lehti on alvivapaa yhdistyksen jäsenlehti, jonka kuluista osa pystytään kattamaan jäsen- ja tilausmaksuilla, mutta lisäksi tarvitaan yhdistyksen varainhankintaa ja avustuksia. Rannantaikaa lehteä julkaisevan yhdistyksen nimi on tietenkin sitten Rannantaikaa väki ry, mikäpä muu? Nimi vielä kirjoitetaan kieliopillisesti väärin, mutta niin kirjoitetaan Beatles yhtyeenkin nimi ja toisaalta lehtemme on täysin amatööripohjainen ja jokainen numero myös yhteisötaideteos, jota asia myös korostaa. Kukaan ei saa mitään palkkaa tai hyödy koko lehdestä rahallisesti millään tavoin, kirjapainoa ja postilaitosta tietysti lukuunottamatta.
Myöskään lehdellämme ei oikeastaan ole lainkaan toimitusta sanan tavanomaisessa merkityksessä. Ei yhtään toimittajaa, mutta lain vaatima juridinen vastuuhenkilö on, lehtemme taittaja eli minä. Lehden idea on olla julkaisualusta kyläläisille ja vapaa-ajan asukkaille, ”jokainen ihminen on laulun arvoinen ja Rannantaikaa lehden toimittaja”. Yhtään kirjoitusta ei ole sensuroitu lehden historian aikana, kaikki on julkaistu. Joitakin ilmaisumuotoja yksittäisissä artikkeleissa on yhteistyössä sen kirjoittajan kanssa joskus hiottu.
Jos jotain toimituksellista linjaa etsitään, se voisi olla tiedonvälitys ja sen edistäminen, mikä on myös Rannantaikaa väki ry:n lähtökohta. Tiedonvälitys sisältää kaiken inhimillisen ilmaisun aina runoudesta tieteeseen ja äkäiseenkin mielipidekirjoitukseen. Kaiken ajattelun esiintuominen edistää todellisuuden hahmottamista ja toisten ihmisten ymmärtämistä, oli sitten samaa mieltä tai ei.
Keskustelua on lehtemme sivuilla hyvin harvoin käyty, ehkä osin harvan ilmestymistiheydenkin vuoksi. Pyrin pitkään aikaansaamaan keskustelua provosoivillakin kirjoituksilla, mutta hämmästyksekseni seuraus olikin keskustelun sijasta hiljaisuus. En vielä silloin ottanut tosissani, että kymenlaaksossa, tai kenties laajemminkin kyläyhteisöissä olisi tapana loukkaantua, jos joku esittää selvästi yhteisönormeista poikkeavia mielipiteitä julkisesti. Lehteen ei tohdita kirjoittaa vastinetta, mutta kavereiden kesken juoruillaan sitäkin enemmän.
Vapautumista tästä toki on tapahtumassa sosiaalisen median ansiosta. Siellä käy kirjallinen keskustelu yhä kiivaammin, irroten usein vuoropuhelun raameista suoran solvailunkin puolelle, kuin nakkikioskilla pikkutunneilla. Tätä kiivastelua ei sentään ole lehteemme tarjottu, luultavasti julkaisisimme sellaisiakin kirjoituksia, mikäli ns. hyvää journalistista tapaa ei rikottaisi. Asiattomuudet eivät edistä tiedonvälitystä, vaan tukkivat sitä, pysykööt ne yhä tanssilavan kusiputkan takana juopporemmin huvina (jos sellaisia enää siellä on, liekö tanssilavaakaan), tai ennakoimattomassa somessa.
Rannantaikaa on luultavasti Suomen pitkäikäisin säännöllisesti ilmestyvä kylälehti? Yli 20 vuotta lehti on ilmestynyt, meneillään on jo 21. vuosikerta. Lasken lehden iän sen mukaan kuin olen lehteä taittanut, vaikka alkuvuosina nimi oli toinen. Sama lehti tämä on, vain muuttunut ja kehittynyt ajan saatossa.
Ilkka Ahmavaara
(Julkaistu Rannantaikaa lehden numerossa 1/2020)
Important!
Rannantaikaa lehden tuotantokausi
Koska Rannantaikaa lehti ei ole kaupallinen aikakausilehti, vaan yhdistyksen jäsenlehti, sen tuotantokausi ei ole sama kuin kalenterivuosi, vaan yhdistyksen vuosikokousten välinen aika maaliskuusta maaliskuuhun. Vuosikokouksessa päätetään jäsenmaksun suuruus, eli se hinta, jolla jäsenet saavat lehden ilmaiseksi jäsenetuna tuotantokausi kerrallaan. Tuotantomuoto on kopioitu tähtiteteellinen yhdistys Ursan Tähdet ja avaruus lehdeltä, joka sekin on jäsenlehti (ainakin oli pitkään). Lehden toki voi tilata erikseenkin, ilman jäsenmaksua ja jäsenyyttä, mutta silloin sen hinta on korkeampi, vuonna 2019 se oli 23 euroa, kun jäsenmaksu oli 15 euroa.
Maaliskuun vuosikokouksen jälkeen jäsenille lähetetään postikortilla ilmoitus vuosikokouksen päättämästä vuoden jäsenmaksun suuruudesta. Se on ollut pitkään sama, mutta jatkossa kaiken kallistuessa saattaa jäsenmaksukin jonain vuonna nousta. Lisäksi jäsen- ja tilausmaksut päivitetään yhdistyksen ja lehden nettisivuille rantai.fi