«

»

kesä 13 2017

Mäntlahden murrokselle muistomerkki

Mahdollinen muistomerkin sijoituspaikka olisi mäen päällä vasemmalla puolen tietä Klamilaan päin kuljettaessa. Maanmittauslaitoksen karttapaikan karttaa 2/2017.

Mahdollinen muistomerkin sijoituspaikka olisi mäen päällä vasemmalla puolen tietä Klamilaan päin kuljettaessa. Maanmittauslaitoksen karttapaikan karttaa 2/2017.

Niin kutsutussa Hattujen sodassa (1741 – 1743) sijaitsi Haminan linnoituksen etuvartioasema Mäntlahdessa alueella, mikä tunnetaan nykyisin Syväsillan mäkenä. Paikka oli puolustuksen kannalta erinomainen meren ja matalamman soisen maaston välissä. Murros merkitsi sitä, että alueen puusto oli kaadettu esteeksi ja hidasteeksi siten, että kannot olivat pitkiä ja puiden tyvet kiinni kannoissa. Murros vaikeutti ennen kaikkea ratsuväen etenemistä, jonka merkitys sen ajan sodankäynnissä oli suuri.

Hattujen sodan taustalla oli Ruotsin suurvalta-ajan päättyminen murskaavaan tappioon aluemenetyksineen muun muassa Venäjälle Suuressa Pohjan sodassa (1700 – 1721). Sodan päättymisen jälkeen Ruotsin Valtiopäivät jakaantui kahteen leiriin enemmistön kannan ollessa se, että Ruotsin tulisi pysytellä puolueettomana ja eurooppalaisten suurvaltakiistojen ulkopuolella. Puolueettomuuden kannattajat (Myssyt) menettivät kuitenkin enemmistönsä vuoden 1738 valtiopäivillä ja valtaan pääsivät Hatut, jotka pitivät uutta sotaa Venäjän kanssa väistämättömänä, jotta Suuren Pohjan sodan arvovaltatappiot ja aluemenetykset voitaisiin korvata. Valtiopäivät 1740 hyväksyivätkin sodan aloittamisen ja ja muodollinen sodanjulistus annettiin Venäjälle heinäkuussa 1741.

Vaihteleviin sotatapahtumiin liittyy kuuluisa Venäjän keisarinna Elisabetin manifesti jossa hän muun muassa lupasi tukea suomalaisia, jos nämä haluaisivat irtautua Ruotsista ja itsenäistyä. Elisabet tietysti edellytti, että suomalaiset lopettaisivat Ruotsin armejan tukemisen. Manifesti on ensimmäinen kirjallinen lähde jossa ehdotetaan Suomen itsenäistymistä ja se onkin merkittävä osa kansallista historiakirjoitustamme.

Sodan loppuvaiheissa Peter de Lacyn johtamat 25000 miehen vahvuiset venäläisjoukot hyökkäsivät rajan yli ja etenivät rantatietä kohti Haminaa. Ruotsalaisten ylipäälliköllä kenraali Charles Emil Lewenhauptilla oli puolestaan käytössä 17000 miestä. Venäläisten yllätykseksi Lewenhaupt joukkoineen vetäytyi taistelutta erinomaisesta Mäntlahden etuvartioasemasta jatkaen perääntymistä edelleen polttamastaan Haminasta kohti Porvoota ja Helsinkiä. Lewenhaupt pelkäsi joutuvansa saarroksiin eikä uskaltautunut taistelutoimiin vaikka hallitus oli antanut asiasta käskyn. Helsingissä ruotsalaiset antautuivat ja venäläisillä oli helppo työ vallata koko Suomi.

Todettakoon, että Lewenhaupt ja toinen sodanjohtaja Henrik Magnus von Buddenbrock oli jo ennen antautumista komennettu Tukholmaan selittämään sotatoimiaan.

Historiallisen ns. Vanhan Suomen alue. (RT 1/2009, Ilkka Ahmavaara.)

Historiallisen ns. Vanhan Suomen alue. (RT 1/2009, Ilkka Ahmavaara.)

Kummatkin miehet tuomittiin sittemmin sotaoikeudessa kuolemaan ja teloitettiin.

Sota päättyi Turun rauhaan Ruotsin menettäessä alueita etelässä Kymijokeen asti. Niin sanottu vanha Suomi oli kokonaisuudessaan menetetty Venäjälle.

Tarkoituksena on pystyttää Syväsillan mäelle osana Suomen satavuotisjuhlallisuuksia Salpalinjalta peräisin oleva panssariesteen kivilohkare johon kiinnitetään metallinen kyltti Mäntlahden murrosta esittelevin tekstein varustettuna. Ajatuksena on myös istuttaa samaan yhteyteen Suomen satavuotista itsenäisyyttä juhlistava kuusi. Muistomerkki tullaan paljastamaan 2.7.2017.

Arto Tauria

Artikkeli julkaistu alunperin Rannantaikaa lehden maaliskuun numerossa 1/2017. Korjattu muistomerkin paljastuksen ajankohta, alunperin se piti olla 26.6.2017, mutta se on siirretty sunnuntaiksi 2.7.2017.

Vastaa