Talouspäällikkö ym: Mervi Hyppänen p.044 506 0370, mervi.varri@dlc.fi
ESIINTYJIEN (15 ryhmää) LYHYT ESITTELY
2.7. pe Roots-ilta klo 18 alkaen
Kingside Boulevard Kingside perustettiin alkutalvesta 2008 kun Vekku ja Härski pyysivät Kärsää mukaan kokeilemaan miten kimppasoitto sujuisi. Vekku on pitkänlinjan kotkalainen elävä legenda, joka on tullut tutuksi erilaisista trubaduuri ja duotouhuista. Yhtyeen soitto koostuu etupäässä 60- ja 70-luvun englannin- ja suomenkielisestä rockista. Tavaramerkkinä voisi pitää sitä, että soittajat toisinaan innostuvat jammaillemaan riivatusti. Eikä ole mikään harvinaisuus, että lavalla nähdään vierailevia artisteja. Yhtyeen jäsenet: Vekku laulu, kitara; Härski rummut; Kärsä basso, laulu; Sanna saxofoni, huilu, laulu; Esa kitara, laulu.Kyläteatteri Marmutit Kyläteatteri Marmutit syntyi vuoden 2009 keväällä Rannantaikaa väki ry:n Kymin Osakeyhtiön 100-vuotissäätiö avustuksen turvin järjestämän ja Ninni Suntion vetämän kurssin aikana. Marmuttien ensiesiintyminen nähtiin Vappuna 2009. Seuraava esiintyminen oli joulukuussa 2009, silloin esitettiin Risto Muurmanin alias Nopsa Kiven kirjoittama näytelmä Vain muutaman sienen ja marjan tähden. Näytelmä perustui osittain tositapahtumiin. Huhtikuussa 2010 teatteriryhmä tutustui Ninni Suntion johdolla Naamioteatteriin ja innostui siitä. 2.7. nähtävä esitys sai ensiesityksensä Vappuna. Naamiot on Laila Poelman tuonut Indonesiasta ja musiikkia ensitykseen improvisoivat basso Kari-Jukka ”Kärsä” Koivistoinen ja saksofoni Sanna Tanninen. Naamioiden tarina Naamiot kurkistelevat tutustuen ympäristöön. Yksi naamio tulee esiin, löytää mielenkiintoisen esineen ja iloitsee siitä. Pian hän käy lepäämään ja nukahtaa. Toinen naamio tulee ja varastaa esineen. Ensimmäinen naamio herää ja etsii esinettä. Toiset naamiot tulevat esiin ja aloittavat myös etsinnän. Esineen varastanut naamio tulee paikalle ja ensimmäinen naamio vaatii esinettä itselleen. Muut naamiot pyytävät myös esinettä. Lopulta toinen naamio ymmärtää, että hänen kannattaa luopua esineestä ja kaikki iloitsevat.
Anssi Konttinen soolo (Snow Colored Kid) Anssi esittää soolona omia biisejään kitaralla säestäen. Snow Coloured Kid yhtye sai alkunsa vuonna 2005 Anssin sooloprojektista. Vuonna 2007 ranskalainen levyhtiö Anorak records julkaisi yhtyeen ensimmäisen EP:n.
Hasse Walli Future Bang Uunituore trio kokoonpano, jossa Hasse soittaa tällä kertaa rumpuja, Pasi Nousianen bassoa ja kitaraväännöt hoitaa Make Sallinen. ”Hannes ”Hasse” Walli (s. 10. helmikuuta 1948 Helsinki) on suomalainen rockia, bluesia ja maailmanmusiikkia esittävä kitaristi, joka aloitti muusikonuransa The Islandersin ja Jormasin jäsenenä 1960-luvun puolivälissä. Hän nousi maineeseen Blues Section -yhtyeen kitaristina vuonna 1967. Hasse Wallia on pidetty uusia uria aukovana muusikkona. Uransa alussa häntä verrattiin usein Jimi Hendrixiin. Walli kuului maailmanmusiikkia eri tyyleihin yhdistelleen Piirpauke-yhtyeen perustajajäseniin. Hänen kiinnostuksensa ja perehtymisensä eri maiden alkuperäismusiikkiin oli saanut alkunsa jo vuosia ennen kuin maailmanmusiikista tuli suosittua. Walli on asunut pitkiä aikoja Senegalissa ja työskennellyt sikäläisten muusikoiden kanssa. Asamaan-yhtye on 1980-luvulta lähtien tehnyt mbalax-musiikkia tutuksi suomalaiselle yleisölle. Wallin kanssa yhteistyötä on tehnyt myös brittiläinen kitaristi-laulaja Steve Webb, joka asuu nykyisin Suomessa.” Wikipedia. Hasse Wallille myönnettiin valtion taiteilijaeläke v. 2009.
3.7. Karjalaisen musiikin päivä klo 17 alkaen
Tribuuttikonsertti Aleksander Bykadoroville (1958-2010)
Aleksander Bykadorov (s.8.2.1958) soitti paikallisissa bändeissa ja opiskeli musiikkiopistossa. Vuonna 1980 hän aloitti opintonsa Petroskoin konservatoriossa ja valmistui kuoronjohtajaksi 1984. Hän toimi Sortavalassa mm kuoronjohtajana. Sitten Karjalan valtion laulu- ja tanssiyhtye ”Kanteleen” taiteellisena johtajana. Kyllästyi valtiolliseen yhtyesysteemiin ja perusti v.1992 itsenäisen Myllärit-yhtyeen, jonka kanssa soitti loppuun asti. Mylläristä tuli karjalaisen folkin uudistaja ja trade mark 90-luvun puolivälissä. Yhtye kiersi ahkerasti Suomen festareita, levytti useamman albumin, oli muutaman kerran Suomen TV-ssä (mm voitti Levyraati-ohjelmassa). Yhtyeen ensimmainen levy ETA PRAVDA ilmestyi v.1997, sen tuottajana oli silloisen Värttinän johtaja Sari Kaasinen. Yhtye on vaikuttanut myos siihen, että karjalainen musiikki tuli tunnetuksi mm. Moskovassa ja Pietarissa seka muualla Venäjällä. Aleksanderilla oli keskeinen osa yhtyeen musiikissa, han sävelsi ja sovitti, soitti kitaraa ja bassoa. Han oli myos karismaattinen show man, jonka hahmoon yhdistyi paljolti koko yhtyeen imago.Arto Rinne ja Sattuma Sattuma on Venäjän Karjalan tunnetuimpia folk-yhtyeitä, jonka musiikissa perinne ja nykyaika yhdistyvät. Sattuma on perheyhtye, joka toimii ”isiltä lapsille” sekä myös ”lapsilta isille” periaatteella ja tällä perusteella Sattuma on siis Täysosuma, sillä isät ja juniorit soittavat sulassa sovussa. Vuonna 2003 Petroskoissa perustettu bändi on kiertänyt paljon maailmaa ja herättänyt positiivisia tunteita musiikillaan Venäjän eri puolilla, Yhdysvalloissa, Suomessa, Ruotsissa, Virossa ja Saksassa esiintymispaikkoina konserttisalit, klubit ja festarit. Sattuma soittaa uutta folkkia – sekä perinteisiä säveliä ja lauluja että omaakin musiikkia. Laulukielinä suomen, karjalan ja venäjän eri murteet. Soitinarsenaali on laaja – kielisoittimina viulut, buzuki, kantele ja jouhikko, basso, puhaltimina klarinetti, säkkipilli, paimenhuilut ja pillit, tsipsanit, mänkeri ja didgeridoo, lyömäsoittimina djembe ja cajon. Kurttuina pianoharmonikka ja 2-rivinen. Harppuina huuli- ja munniversiot. Koska soittajia on huomattavasti vähemmän, voi arvata että vaihtelua showssa riittää! Osaamista, tunnetta ja draivia löytyy!
Santtu Karhu ja Talvisovat ” Petroskoilainen ja aunuksenkarjalaksi laulava Santtu […] Karhu vaalii Talvisovat-yhtyeensä kanssa ansiokkaasti omaa kansallista perintöään tekemällä sen osaksi tätä päivää ja globaaliksi laajentunutta maailmaa. Santtu Karhu & Talvisovat on kaikkea muuta kuin karjalaisuuden soiva museo. Moskovan kämmen käynnistää levyn yllättäen karjalaisena folkprogena. Aivan kuin Pekka Pohjola olisi lähtenyt hakemaan inspiraatiota Karjalan laulumailta. Rokkua luzikattah antaa tilaa Feodor Astashovin kitarasankarin elkeille ja Kois on seinät vois kertoo afroisena rytmi-iloitteluna ilmiselvästä voin väärinkäytöstä. Santtu Karhun etnoiseen ajatteluun mahtuu jälleen myös jamaikalaisia vivahteita Nogehizes kylys -kappaleen laiskanletkeän saunareggaen muodossa. Magieh join tuo levyn kuitenkin takaisin kotikonnuille pirteän naiskuoron pajattaessa nuoren Värttinän antaumuksella. Allus oli muna -levy korostaa edeltäjiensä tapaan Santtu Karhun vakaumuksellisuutta niin kotiseutunsa kulttuurisena kuin ympäröivää yhteiskuntaa kritisoivanakin puolustajana. Kaikeksi onneksi Karhun vakaumus ei sulje pois myöskään avarakatseisuutta eikä edes huumoria.” (Soundi 4/09) Pertti Ojala
Tribuuttibändi Aleksin kanssa soittaneet muusikot esittävät hänen laulujaan.
4.7. Lastenpäivä klo 12 alkaen
Nukketeatteri Lempi Äiti Pihlajan lapset Nukke- ja naamioteatterin keinoin kerrottu myyttisiin maailmoihin vievä tarina värikkäällä hamenäyttämöllä. Toivo ja Annikki elelevät pienessä mökissä metsän keskellä. Pihalla seisoo pihlaja, pyhä puu, joka lapsille äidin äänellä puhelee ja keinuttelee oksillaan. Äiti Pihlaja toteuttaa molemmille yhden toiveen, tarkoin harkitun. Vain sisaren rohkeus ja päättäväisyys pelastaa veljen syöjättären vankeudesta. Käsikirjoitus ja ohjaus: Oili Sadeoja Puvustus ja nuket: Ulla Kostiainen ja Maija Keinänen Esitys: Maija Keinänen n. 30 min. Sopii kaikenikäisille, joita vanhat tarinat kiinnostavat. Myös ulkoilmatilaisuuksiin. KOULUJEN SUOSIKKI, MYÖS ISOILLE! Kilpailuja lapsille, Mika ArolaMäntlahden kesäasukas Mika Arola on laajalti tunnettu puuhamies, joka on monessa mukana. Tottuneena organisoijana ja valmentajana hän suunnittelee ja vetää lastenpäivän kilpailut. Viime vuonna kilpailtiin pallon- ja tikanheitossa ym. Nähtäväksi jää, mitä Mika tälle vuodelle keksii. Mukaan voi tulla sekä pienet että isommatkin lapset.
ITE taiteen soitinpaja, Jukka Mäkelä 20v. alalla toiminut soitinten rakentamisen, kielenteon ja soittamisen ammattilainen, joka on viime vuosina myös vetänyt erilaisia kursseja soitinrakennuksen tiimoilta. Hän on kiinnostunut harvinaisempien soittimien rakentamisesta ja pyrkii koko ajan kehittämään uusia ratkaisuja ja sovelluksia. Harvinaisempia vanhan musiikin soittimia hän on valmistanut mm. Jyväskylän Yliopiston Musiikkitieteen Laitokselle. Hän on ollut mm. mukana edistämässä suomalaisen kuusipuun käyttöä soittimien kansiaihioissa. Hänen yrityksensä Tonewood Oy sahaa esimerkiksi Lovikan ja Leskelän kanteleissa käytetyt kannet. Kielen kääntäminen onnistuu häneltä, sillä hän tekee käsityönä suurimman osan maan kanteleen kielistä. Tarvittaessa hän tekee lähes minkä tahansa soittimen punoskielet pianon kielistä lähtien. Kierrätysmateriaalista rakennetut soittimet ovat myös hänen alaansa. Niiden tekoa hän on opettanut kurssiluontoisesti sekä aikuisille että lapsille. Keski-Suomen Käsi- ja Taideteollisuusoppilaitoksessa hän on vetänyt klavikordin, Brian Boru-harpun ja kampiliiran tekokurssit. Soitinten rakentamisen lisäksi hän säveltää ja soittaa. Hän on soittanut mm. Arkiviisuissa, Arbeit Macht Freissa, Suomenbalaikoissa, Dixie Friedissa ja Ohilyöntiorkesterissa. Tämänhetkinen yhtye on HallanallaH, joka on syntynyt hänen vaimonsa Seijan viehtymyksestä karjalaisiin lauluihin ja runoihin. Hänellä on ollut useita soitinnäyttelyitä, mm. Kihveli Soikoon! tapahtumassa esillä oli yli 70 erilaista soitinta. Rantaituvalla Jukka Mäkelä soittaa myös viulua Purkkiorjissa Svengaavassa iltapäivässä.
4.7. Svengaava iltapäivä klo 17 alkaen
Erkki Pirtolan elokuvaesityksia ITE taiteesta”Erkki Pirtola (s. 18. toukokuuta 1950 Kuopio) on suomalainen kuvataiteilija. Hänet tunnetaan myös kirjoittajana ja kriitikkona, televisiotoimittajana sekä taiteen opettajana. Hän on myös kuratoinut useita näyttelyitä. Pirtola on 1970-luvulta asti järjestänyt näyttelyitä valtavirrasta sivussa oleville taiteilijoille, kuten Kalervo Palsa ja Roi Vaara.Hän on perustanut taiteilijaryhmiä, kuten Ö-ryhmä, ja toiminut muun muassa videotaiteen pioneerina. Pirtola tunnetaan työstään ATV-televisiokanavalla sekä ITE-taiteesta, itse tehdystä taiteesta. Hän on toiminut myös Helsingin tietokoneorkesterin kapellimestarina vuonna 2003. Nykytaiteen museo Kiasmalla on kokoelmissaan Pirtolan teoksia. Hän sai vuonna 2006 Aleksis Kiven Seuran Eskon puumerkki -palkinnon.” -WikipediaPurkkiorjat orkesteri Rokkaako Purkki? Keväällä 2004 Veli-Matti Kunnari (Me Weikkoset) oli keskustellut Jukka Mäkelän kanssa mahdollisuudesta perustaa yhtye, joka soittaa orjallisesti hänen valmistamillaan kierrätysmateriaalisoittimilla. Me Weikkosten Kintauden vierailun tuloksena päätettiin perustaa ryhmä, joka voisi tarjota mahdollisuuksia uusiin tulkintoihin ja soundeihin sekä tuoda uusia ulottuvuuksia totuttuihin bändikuvioihin. Purkkiorjat oli syntynyt! Soittimet on rakennettu pääosin kierrätysmateriaaleista. Soitettavuuden ja äänenpuhtauden vaatimuksista ei kuitenkaan ole tingitty. Kielisoittimien kaikupohjina toimivat huolellisesti tyhjennetyt säilykepurkit, joiden äänenvoimaa lisätään tyyliin sopivilla yksinkertaisilla mikrofoniratkaisuilla. Kun kuulee sanan kierrätysmateriaali, monelle tulee mieleen skiffle-musiikki ja kaikin mokomin Purkkiorjat voidaan laittaa tämän otsikon alle. Monilukuiset kielisoitinversiot mahdollistavat monipuolisen musiikkitarjonnan ja lisäksi yhtye luottaa runsaaseen laulunkäyttöön. Purkkiorjien juuret ovat amerikkalaisessa folkissa, bluesissa sekä suomalaisessa laulukulttuurissa. Musiikki soveltuu pienemmille ja isommille estradeille sekä yritys- ja perhejuhliin. Yhtyeen jäsenet: Veli-Matti Kunnari, Vesa ”Antzu” Anttonen, Kimmo Mustonen, Niilo ”Nipa” Manninen, Timo ”Tiku” Laine, Kukka Lehto, Arto Nybom .
Johanna Kaarto Swing Orchestra Säveliä suvi-iltaan eli viihteellistä musiikkia akustisesti. (Tarkoittaa esim.: Kuutamotango, Ranskalaiset korot, Aamu Airistolla, Mäntlahden jenkka yms…) Johanna Kaarto, huilu. Mika Kaarto, kitara. Turkka Kaarto, rummut ja laulu. Tapio Kilpi, kontrabasso
The Bigheads ”in the spirit of rhythm & blues” Helsinkiläis-mäntsäläläinen yhtye pureutuu r&b:n monivivaihteikkaaseen maailmaan, soittaen tunnettuja ja joitakin vähemmän tunnettuja r&b-klassikoita, henkeen Dr. Feelgood, CCR jne. Vauhtia ja vaarallisia tilanteita tarjoava yhtye pistää tanssijalkoihin vipinää. Jaakko Halttunen (Kitara), Jukka Rautio (Basso), Raisa Rautio (Laulu), Matti Pääkkönen (Rummut).
Jamit Superviikonlopun aikana paikalle kerääntyneet muusikot tunnelmassa.
JÄRJESTÄJÄ RANNANTAIKAA VÄKI RY – TIETOA YHDISTYKSESTÄ
Rannantaikaa väki ry ei pyri tuottamaan voittoa julkaisujensa tai järjestämiensä juhlien avulla, sensijaan yhdistys pyrkii edistämään tiedonvälitystä ja kommunikointia, oli se sitten kuvataidetta, musiikkia, teatteria tai muuta esittävää taidetta, kirjoitettua kieltä, tai vain mahdollisuutta tavata toisia ihmisiä, aikalaisia.Alun perin Rannantaikaa väki ry perustettiin keväällä 2004 turvaamaan vuonna 2000 aloittaneen kyläkulttuurilehden ilmestymisen Haminan itäisten rantakylien Mäntlahden, Pyötsaaren ja Rakilan alueella. Vuonna 2010 lehden 11. vuosikerta ilmestyy jo naapurikunnankin puolella sekä ympäri Suomea. Sydänkylän osakaskunta Virolahdelta ja Rakilan osakakaskunta Haminasta käyttävät lehteä omana tiedotuskanavanaan. Lehti on myös harjoittanut paikallishistorian tutkimusta ja julkaissut niin historiaa, muistelmia, kuin myös lukijoiden runoja, novelleja, lauluja, ja muita kirjoituksia. Kirjoja yhdistys on julkaissut kolme: Mäntlahden kansakoulun muistokirja 2005 (toinen painos 2009), Pieni Värjäysopas 2005 (Mervi Värri/Hyppänen) sekä Kuudes aisti runokokoelman 2007 (Pirkko Soranta). Kirjallisen julkaisutoiminnan lisäksi yhdistys on pitänyt yllä ajantasaista ja laajaa nettisivustoa perustamisestaan alkaen, sekä julkaissut muutaman kokeellisen kuvakertomus CD levyn ja tutkinut teknisiä mahdollisuuksia virtuaalisen kyläkirjan julkaisemiseen internetissä. Myös suurikokoisia (1x1m ja 1×1,5m) paikallista historiaa esitteleviä kuvatauluja on tuotettu tilauksesta niin digipaino- kuin tapetointitekniikallakin.
Tapahtumien järjestämisen yhdistys aloitti v. 2006 saatuaan toimitilat vanhasta 100 vuotiaasta maalaistalosta osoitteessa Simonmäentie 18, joka nimettiin Rantaituvaksi. Toimitiloihin kuuluu piha-alueen ja ulkorakennusten lisäksi sali (40m2), joka on jaettu kahteen osaan. Salin toisessa puolessa on kolmet kangaspuut, jotka ovat kyläläisten käytettävissä. Toinen puoli salista on varattu kokoontumistilaksi pieniä tilaisuuksia varten myös talvella. Salissa on lisäksi tietokone internetyhteydellä kyläläisten ja vapaa-ajanasukkaiden tarpeisiin. Talon asukkaan, joka toimii myös yhdistyksen vahtimestarina, käytössä on kaksi kammaria ja keittiö. Kirjallisuuspiiri kokoontui salissa vuoden päivät ja poiki Pirkko Sorannan runokirjan, myös Ninni Suntion vetämä kyläteatteri Marmutit syntyi Rantaituvan salissa. Pihamaalle rakennettiin talkoovoimin Pagodi, katettu esiintymislava erilaisia esityksiä ja tapahtumia varten. Pihalla on myös Patapuisto, jossa järjestetään kasveilla ja sienillä värjäyspäiviä ja näin tehdään tunnetuksi ikivanhaa tapaa värjätä kasveilla. Siellä voidaan myös keittää maaleja kuten punamultaa. Lentopalloa on pelattu -09 alkaen Rantaituvan nurmikentällä kesäisin kerran viikossa ja tiuhemminkin.
Pagodin valmistuttua 2006 järjestettiin ensimmäiset Kylä maailmassa juhlat, jonne saatiin pääesiintyjäksi talkoomielellä ja hyvän asian puolesta kitaristivirtuoosi Hasse Walli. Loppu onkin sitten historiaa. Vuonna 2008 julistettiin kulttuuriheinäkuu, jonka kunniaksi Kylä maailmassa juhlia vietetään. Tapahtumat ovat tuoneet kulttuuria kuten musiikkiesityksiä, teatteria, taidetta jne. ihmisten lähelle ja näin houkutelleet niitäkin henkilöitä kulttuurin pariin, jotka eivät luonnostaan sinne hakeudu. Samalla on tarjottu paikallisille sekä kylillä vapaa-aikaansa viettäville mahdollisuus esiintymiseen. Rantaituvan Kylä maailmassa festarit ovat pieniä intiimejä tilaisuuksia (yleisöä korkeintaan 200 henkeä), joissa on pyritty siihen, että sekä esiintyjät että yleisö tuntevat olonsa kotoisaksi, tunnelma on lämmin ja avoin, ihmiset ovat lähellä toisiaan. Budjetti on näin ollen pieni, ja kaikki järjestelytyö tehdään talkoovoimin. Esiintyjille on alusta alkaen tarjottu myös hyvää kotiruokaa ja juomaa sekä majoitus tarvittaessa. Ilmeisesti niin esiintyjät kuin yleisökin ovat pitäneet kokemastaan, koskapa joka vuosi he palaavat, ja kylä maailmassa taas elää. Kylä maailmassa juhlat on myös pilottiprojekti, mitä jos tämmöisiä pikkufestareita olisi vähän jokapuolella Suomessa? Kulttuuri tulisi lähelle ja olisi monimuotoisempaa?
Lisätietoa, mm. esiintyjien nettilinkit jne: www.saunalahti.fi/rantai
Rannantaikaa väki ry on mukana myös Suomen Kotiseutuliiton JOY – jokaisen oma ympäristö – kulttuuriympäristö kampanjassa.
TOIMI JA OSALLISTU KULTTUURIYMPÄRISTÖN PUOLESTA
JOY Jokaisen Oma Ympäristö – Kulttuuriympäristökampanja 2010 on pian puolivälissä ja kampanjassa on mukana jo yli 210 järjestöä, liittoa ja muuta yhteisöä. Kesällä järjestetäänkin kampanjan merkeissä tapahtumia lähes päivittäin eri puolilla Suomea. Osallistumalla kampanjan tapahtumiin voit vaikuttaa kulttuuriympäristösi puolesta.Kesäkuussa tapahtuu muun muassa Helsingissä, Jyväskylässä, Kristiinankaupungissa, Kälviällä, Paltaniemellä, Tampereella ja Tuupovaarassa. Esimerkiksi 12.6. Kristiinankaupungissa järjestetään Avoimet Portit -kulttuuritapahtuma pihoissa ja puutarhoissa, Helsingissä kerätään muistoja Alppilasta ja istutetaan kukkia sekä Jyväskylässä kuvataiteilija Kaisa Lipponen loihtii päiväksi Virityspuoli-puutarhakahvilan Halosen talolla. Lisää tapahtumia ja tapahtumien tiedot löydät osoitteestawww.joy2010.fi/ajankohtaista/tapahtumakalenteri.
JOY-kampanjaan voi ilmoittautua vielä mukaan osoitteeseen joy@kotiseutuliitto.fi. Osallistua voi vaikkapa pienellä ympäristöteolla tai kulttuuriympäristöteemaan liittyvällä tapahtumalla. Lisätietoja ilmoittautumisesta osoitteessawww.joy2010.fi/joy-kampanja/kampanjaan-ilmoittautuminen.
JOY Jokaisen Oma Ympäristö – Kulttuuriympäristökampanja 2010 on kansalaisten yhteinen kampanja kulttuuriympäristön arvostuksen ja hoidon parantamiseksi. Kampanjan suojelijana toimii Jorma Ollila ja sitä koordinoi Suomen Kotiseutuliitto.
JOY-kampanjan tavoitteena on nostaa kulttuuriympäristön arvostus samalle tasolle luonnonympäristön arvostuksen kanssa. Samalla pyritään parantamaan kulttuuriympäristöä vaalivien järjestöjen, viranomaisten ja muiden tahojen yhteistyötä.
Kampanjan idea on, että siihen mukaan ilmoittautuneet yhteisöt järjestävät JOY-kampanjan merkeissä omia tapahtumia, toimintoja, hankkeita tai koulutuksia vuoden 2010 aikana. Tavoitteena on muodostaa kansalaisten toimintaverkosto, jossa on mukana satojatuhansia ihmisiä.
Lisätietoja: joy(at)kotiseutuliitto.fi www.joy2010.fi
Kingside Boulevard.Esa Hyvönen, Sanna Tanninen, Vekku Rastamo, Kari-Jukka Kärsä Koivistoinen (Kuva: Yellari Rock´n Blues näyttely @ Pub Albert)
Kyläteatteri Marmutit
Anssi Konttinen
Hasse Walli
Arto Rinne ja Sattuma
Santtu Karhu ja Talvisovat
Teatteri Lempi, Äiti Pihlajan Lapset
Mika Arolla stagella vasemmalla vihreässä paidassa lastenpäivässä 2009 festareilla.
Jukka Mäkelä
Erkki Pirtola Rantaituvalla 2009.
Purkkiorjat
Johanna Kaarto Swing Band
The Bigheads
Uusimmat kommentit