TILA IHMISTEN VÄLISSÄ

Henni Kirin esikoisrunoteos Tila ihmisten välissä julkaistiin joulukuun alussa. Runot ovat syntyneet noin kahden vuoden aikajänteellä ja niiden syntyyn ovat vaikuttaneet niin vuodenaikojen ja valon vaihtelut, kuin ajankohtaiset tapahtumat ja arjen kokemuksetkin. Kirjan taitosta vastaavan julkaisutoimittajan Ilkka Ahmavaaran (Rannantaikaa väki ry) sanoin: "Henni Kirin runous käsittelee elämän yksinkertaisia tosiasioita suoraan ja kaihtelematta, vieden lukijan sen peruskysymysten äärelle, ehkä syvällisemmin kuin arvaakaan."

Vahvoilla sanoilla ja tuokiokuvilla, kipeästi, mutta huumorillakin inhimillisiä kohtaamisia ja kohtaamattomuuksia. Rakastamista ja lähelle päästämistä, elintilan antamista toiselle ja samalla omalle ihmisyydelle. Kuinka ihmisestä voi pelotta tulla ihmisempi toiselle.
        Ihminen toisaalta tuhoavana ja omat mahdollisuutensa kadottavana, toisaalta uutta luovana ja kauniina olentona. Elämä on täynnä ristiriitoja, mutta inhimillisen haavoittuvuuden toteaminen, totuudellisuus ja usko hyvyyteen ovat osa onnellisuutta ja tietä todellisiin kohtaamisiin.

HENNI KIRI

Kiri on koulutukseltaan kulttuurituottaja ja opiskelee parhaillaan myös teatteri-ilmaisun ohjaajaksi. Hän on kahden lapsen äiti ja työskentelee osa-aikaisena tuottajana Haminan Teatterissa. Hän harrastaa monipuolisesti esiintymistä, näyttelee, tanssii, laulaa ja runoilee, ja on myös käsikirjoittanut teatteriesityksiä ja koostanut runoiltoja.

RUNON KIRJOITTAMISESTA

"Eräänä yönä yllätin itseni kirjoittamasta kolmattakymmenettä liuskaa dialogia ja monologia, kohtausaihioita ja rap-lyriikkaa Veikko Lavin tekstien ja tarinoiden, sekä upean työryhmän inspiroimana. Yllättäen kirjoittaminen olikin ihanan vapauttavaa.
        Kirjoitan työssäni paljon asiatekstiä, tiedotteita sun muuta; hyvin kurinalaista tekstinkäsittelyä. Siksi on riemastuttavaa, kun voi kirjoittaa rajattomasti, ilman kielioppi- ja lauserakennesääntöjä runoa tai vapaata ajatuksenvirtaa ja tutkia omaa pään sisältöä ja maailmaa sanojen ja lauseiden muodostamien kuvien ja sävyjen kautta.
        Se on ihanaa. Ja parasta on, kun onnistuu saamaan sanan soimaan ja runon rytmin tuntumaan tekstissä; kun tavoittaa täydellisen sanallisen muodon ja oikeat sanat kuvaamaan ja vangitsemaan jonkin ajatuksen."