↑ Palaa kohteeseen Luontokohteet

Mäntlahden tanssilava

Merisuojeluskuntalaisten toimesta rakennettiin  Mäntlahteen  tanssilava vuonna 1938 kyläläisten ja kylässä olevien sotilaiden iloksi. Liikemies Mooses Sipilä vuokrasi kallionlaen tanssilavan paikaksi.  Armas Raussi teki lavan piirrustukset ottaen mallia Ylä-Urpalan lavasta  ja Raussin Aaro ja Aarne rakensivat lavan. Lavan rakentamisen rahoitti Armas Raussi. Suojeluskuntien lakkauttamisen jälkeen lava palautui Armas Raussin omistukseen. Vuonna 1946 hän myi tanssilavan Rannanpojille 20 000 markalla.

Mäntlahden tanssilava. Kuva J. Sahalan arkisto

Tanssilava viimeisillä päivillään.

 

Mäntlahden Suurkarnevaalit, “Saarnio-juhlat“, järjestettiin tanssilavalla ensimmäisen kerran elokuussa 1946 ja ne saavuttivat suuren suosion. Saarnio kävi viuluineen esiintymässä Mäntlahdessa yhdeksänä kesänä peräkkäin ja se oli iso tapahtuma lavalla. Juhlinta aloitettiin jo päivällä kahvikonsertilla ja Mäntlahden ympärijuoksulla.

Toiminta tanssilavalla hiipui pikkuhiljaa 1950-luvun loppupuolella, kunnes vuonna 1964 lavalla alettiin järjestää Rannanpoikien “torstaitansseja”  ja IN-jengi Jytä-diskoja vuonna 1972. Haminan Seudun Invalidit ry:ssä toimi 60- ja 70-luvun vaihteessa aktiivisia nuoria. He muodostivat IN-jengin, joka yhdessä paikallisten nuorten kanssa järjesti Jytä-diskoja. Myös Mäntlahden lavalla järjestettiin Jytä-diskoja, kunnes ne kyläläisten valitusten vuoksi kiellettiin. Viimeiset tanssit Rannanpoikien nimissä pidettiin 13. elokuuta 1972.

Lava purettiin 1980-luvun vaihteessa ja huutokaupattu puutavara siirretiin Vehkorvelle heinäladon rakenteiksi. Lavankalliolla on vielä näkyvissä lavan perustuskiviä ja kiviset portaat.

Lue lisää juttuja tanssilavasta Rannanpojat Raikaa lehdestä vuodelta 2003:

 

tamssilava tamssilava_1 tamssilava_2 tamssilava_3 tamssilava_4 tamssilava3

Enää lavakalliolla tanssivat vain puut.

 


Näytä Luontokohteet suuremmalla kartalla

Vastaa