↑ Palaa kohteeseen Alueen historiaa

Rakilan historia

Brakilan kartano

Brakilan kartanon päärakennus. Kuva L. Laisin arkisto

Brakilan kartanon päärakennus. Kuva L. Laisin arkisto

Rakilan kylä sijaitsee Museotien varrella kahdeksan kilometrin päässä Haminasta itään. Paikalla on ollut asutusta jo 1400-luvulta asti, luultavasti 2-3 taloa. Vuonna 1551 laadittuihin tarkkoihin maakirjoihin kirjattiin Brakilaan 3 isäntää : Lasse Mikonpoika, Ambrosius Niilonpoika ja Sigfrid Heikinpoika Braki. Lasse ja Ambrosius Braki muuttivat jo 1500-luvulla Haminaan ja jäljelle jäi vain Sigfrid Brakin viljelys, joten tila pysyi Brakin suvun hallussa. Se ei ollut vauras, mutta pystyi vuodesta 1630 varustamaan ratsumiehen ja hyväksyttiin näin rakuunatilaksi.

Viipurin vanhalla maantiellä, joka kulki Brakilan maiden ohi, oli monenlaista kulkijaa, joista jotkut häiritsivät tilan elämää. Matkaajat saattoivat kolkutella oville jopa öisin pyytäen ruokaa ja yösijaa. Eniten haittaa oli tiellä kulkevista, ryöstelevistä sotilasjoukoista. Kun sotilaita alkoi tulla paljon, Brakilan väki pakeni metsässä olevaan piilopirttiin. Tilanteen rauhoituttua väki palasi tilalle vahinkoja korjailemaan.

Vehkalahden siirryttyä Turun rauhassa v. 1743 Venäjän alaisuuteen asuminen Brakilassa kävi mahdottomaksi venäläisten sotilasjoukkojen takia. He kulkivat talossa miten tahtoivat ottaen mukaansa tavarat ja rehut. Isännälle ei jäänyt enää sijaa omassa talossaan. Jos hän yritti vastustaa sotilaita, hyökkäsivät he hänen kimppunsa iskuin ja lyönnein. Heikki Samuelinpoika kertoi tästä joutuessaan käräjäoikeuteen vuonna 1747, koska oli hylännyt tilansa. Hänellä ei ollut ollut muuta mahdollisuutta kuin muuttaa Haminaan. Brakila jäi autioksi eikä oikeuskaan voinut korjata tilannetta.

Heikki Samuelinpojan jälkeen Brakilan sai haminalainen kauppias Reinhold Böisman. Hänen aikanaan talonpoikaistilasta tehtiin kartano, jonka viljelyksiä hoiti neljä torpparia. Kartanossa oli myös oma kalastaja. Böismannin leski Elisabet Röhling möi tilan everstinna Catherine von Tollille vuonna 1794. 1800-luvun alussa tilan oikeudet annettiin Venäjän armeijassa palvelleelle kenraalimajuri Argunille, joka omisti tiloja myös Mäntlahdessa ja Myllykylän Kartanon.

Kenraalimajuri Argunilta kartano siirtyi 1800-luvulla valtioneuvos Georg Fredrig von Döringin haltuun. Suku lukeutui Baltian maiden sivistyneisiin ja he käyttivät kotikielenään saksaa. Döringien asuessa Brakilassa Brakilan ja Vilniemen kartanoiden herrasväet vierailivat sunnuntaisin toistensa luona.

Valtioneuvokselta tilan peri hänen poikansa Aleksander. Hän oli sekä insinööri että kenraali ja oli mukana Kronstadtin sotasataman rakentamisessa. Hänen jälkeensä kartano siirtyi valtioneuvos Max von Döringenille, joka toimi keisarinna Aleksandran yksityissihteerinä ja rahastonhoitajana.

Suomen itsenäistyttyä von Döringenit muuttivat takaisin Saksaan. Vuonna 1919 he möivät Brakilan kartanon vuorineuvos Lennart Baumgartnerille, jonka suvun hallussa se on edelleen.

Brakilan kartanon rakennukset

Savesta ja kanervasta rakennettu navetta. Kuva L. Laisin arkisto.

Savesta ja kanervasta rakennettu navetta. Kuva L. Laisin arkisto.

1700-luvulta peräisin oleva päärakennus on rakennettu osin uudestaan vuonna 1836 ja keskiosaa korotettu 1850-luvun alussa. Klassiset piirteet rakennus sai vuonna 1920.

Puistomaisessa ympäristössä on useita asuin- ja talousrakennuksia 1800-luvulta ja 1900-luvun alkupuolelta. Savesta ja kanervista rakennettu ja alaosastaan valkeaksi rapattu navetta on vuodelta 1864. Sen yläosassa ja räystäissä kuten lähistön muissakin 1800-luvulta peräisin olevissa maatalousrakennuksissa on “sveitsiläistyylistä“ koristelua. Meijeri on rakennettu vuonna 1868.

Työlästen asuinrakennukset ovat 1900-luvun alkupuolelta samoin kuin hiekkarannalla oleva klassismia edustava uimahuone.

 Brakilan kartano sota-aikana RT1-06 (pdf) s. 6-7

Brakilan kartanon tulipalo

Kesäkuun 9. päivän vuonna 2008 rakilalaiset ja mäntlahtelaiset aamuvirkut näkivät herätessään Brakilan kartanon suunnalta loistavan oudon valon. Mäntlahtelainen Tapani Korpela lähti kello viiden aikoihin tarkastamaan, mistä valo tuli. Rakilassa hän totesi kartanon päärakennuksen olevan tulessa ja hälytti palokunnan. Tapanin saapuessa kartanon pihaan, palo oli jo siinä vaiheessa, että päärakennuksen ikkunat hajosivat tulen voimasta. Palokunnan tehtäväksi jäi ympäröivien rakennusten varjeleminen ja jälkisammutustyöt. Palossa menehtyi kartanossa asunut Claire Baumgartner.

Tulipalossa paloi kulttuurihistoriallisesti arvokkaan päärakennuksen lisäksi henkilöauto ja kartanoa lähinnä olevat huoltorakennukset vahingoittuivat.

Rakilan kylä

S. Kauton talo 1950luvulla. Kuav S- kaiton arkisto

S. Kauton talo 1950-luvulla. Kuav S. Kauton arkisto

Rakilan kylä on alkujaan asutustilallisten kylä. Veikko Vennamon johtama virasto, Maatalousministeriön asutusasiainosasto, on sodan jälkeen 40- luvun loppupuolella lohkonut kylän alueen kartanon maista ja vesistä. Siirtolaiset, jotka saivat lunastaa Brakilan kartanon maita, olivat pääasiassa luovutetun Karjalan rannikolta.

Rakilan asukkaat 1950-luvun alkupuolella, jolloin kylän siirtolaisten talot olivat valmiita

1. Brakilan kartano
2. Hauhia Eemil ja Vilma Jokikylästä
3. Frantsi Juho ja Emma Muhulahdesta
Lapset: Lauri ja Irja
4. Kolhonen Väinö ja Irja Santajoelta
Lapset: Eelis ja Pertti
5. Kaukiainen Brynolf ja Hilma Ristsatamasta
Lapset: Inka
6. Laisi Simeon ja Saima Kaukialasta
Lapset: Hilkka, Terttu ja Helka
7. Hauhia Simo, leski Santajoelta
Lapset: Eino, Uuno, Lilja, Toivo, Matti ja Erkki
8. Pöntynen Eino ja Jenny Ristsatamasta
Lapset: Erkki
9. Ihalainen Anton ja Emma Muhulahdesta
Lapset: Alpo ja Eino
10. Ihalainen Väinö ja Lilja Muhulahdesta
Anna-Mari Ihalainen, Väinö Ihalaisen äiti
Lapset: Sulo, Jorma ja Tapani
11. Ihalainen Martti ja Aina-Sofia Muhulahdesta
Lapset: Otto ja Elma
12. Suni Väinö ja Helvi Ristsatamasta
Lapset: Kalevi

13. Pöntynen Vilho ja Anna Ristsatamasta
Lapset: Aimo
14. Ravi Eino ja Katri Santajoelta
Lapset: Otto ja Elma15. Pöntynen Toivo ja Hanna Ristsatamasta

Lapset: Raimo ja Reijo
16. Pöntynen Niilo ja Helmi Ristsatamasta
Lapset: Taisto
17. Kautto Lempi, leski Kaukialasta
Lapset: Eila, Taito, Ahti, Sulo ja Elna
18. Santapukki Eelis ja Mari Ristsatamasta
Lapset: Liisa ja MarjattaVimpasaari
1. Jukka Anton ja Maire Teikarsaaresta
Lapset: Hilkka, Irja ja Marja-Liisa
2. Laisi Anton ja Olga Kaukialasta
3. Jukka Armas
-muutti kohta talon rakennettuaan Haminaan ja
Vilho ja Aura Rokka Koiviston Humaljoelta
sekä heidän lapsensa Martti, Pentti, Maija, Antti,
Seija, Sirpa ja Sirkku muuttivat tilalleKaapsaaresta erotettiin kalastustila Uskin pariskunnalle.

Rakilan osakaskunnan historia RT4-06 (pdf), s. 10-11

Mervi Hyppänen


Lisää Rakilan historiaa Rannantaikaa lehden sivuilta:

Enemmän Alli-jahdista ja seilaamisesta

Enemmän Alli-jahdista ja seilaamisesta

Julkaistu alunperin Rannantaikaa lehden helmikuun numerossa 1/2009. Jutussani ”Muistoja Rakilan kartanosta” kerroin, että isälläni oli Alli-niminen jahti elinkeinonaan 30-luvulla. Laiva ...
Lue Lisää
Kyläposti kehittyy ja katoaa -90 luvulla

Kyläposti kehittyy ja katoaa -90 luvulla

Posti käytti apunaan yksityisiä autoja kuljettajineen keräämään ja kuljettamaan postia 1900-luvun alkukymmenillä kunnes se hankki omia autoja. Ensimmäinen postilinja-auto hankittiin ...
Lue Lisää
Muistoja Rakilan kartanosta

Muistoja Rakilan kartanosta

Julkaistu alunperin Rannantaikaa lehden marraskuun numerossa 4/2008. Rakilan kartano tuhoutui viime kesänä tulipalossa. Menetettiin arvokas ihmishenki, kartanorakennus ja paljon arvokasta ...
Lue Lisää
Rakilan kalastuskunnan historia

Rakilan kalastuskunnan historia

Rakilan kalastuskunnan historia pöytäkirjojen mukaan Brakilan kalastusseura Rakilan kylä, joka sijaitsee noin kymmenen kilometrin päässä Haminan keskustasta itään, rakennettiin sotien ...
Lue Lisää
Sota-ajan elämää Rakilan kartanossa

Sota-ajan elämää Rakilan kartanossa

Talvi- ja jatkosota vv. 1939-1944 muuttivat Brakilan kartanon elämän täysin. Kartanoon sijoitettiin Ilmavalvonta-asema, Kenttäsairaala ja v.1944 Radiotiedustelukeskus. Välirauhan aikana kartanoon ...
Lue Lisää