↑ Palaa kohteeseen Alueen historiaa

Mäntlahden historia

maakirjatalojen-synty

Maakirjatalojen synty. Piirros Ilkka Ahmavaara.

Mäntlahti on Haminan itäisin rannikkokylä, joka 1500-luvulla laskettiin hallinnollisesti milloin Vehkalahteen milloin Virolahteen kuuluvaksi. Kylä on vanha ja sen tilaluku pysyi alkuun vakaana, kolme tai neljä ja 1650-luvulla viisi: 1. Ristola, myöhemmin Puustelli tai Hovi, 2. Yrjönen, 3. Mänttäri, 4. Tolsa ja 5. Sipilä. Tilojen väki kuitenkin vaihtui usein. Tilojen jäädessä autioksi niille löytyi aina ottajia, sillä kylä sijaitsi erinomaisten maa- ja meriyhteyksien päässä Haminasta ja Pietarista. Kylän isännät viljelivät maitaan. Maanviljelyksen lisäksi he olivat kalastajia, kippareita ja laivureita. He tunsivat Suomenlahden ympäristön hyvin ja siirtyivät helposti paremmille asuinsijoille. Mm. 1630-luvulla kylän neljästä tilasta kolmea asutti sama suku, joiden isännät vuosikymmentä myöhemmin siirtyivät muualle oletettavasti Viroon.

Maakirjatalot

Maakirjanumero 1. eli Ristola sai nimensä 1600-luvun loppupuolella. Tilaa oli vuonna 1636 alkanut viljellä Lauri Jussinpoika, jolta tila periytyi hänen pojalleen Ristolle. Risto Laurinpojan hallussa tila oli suuriin katovuosiin (1695-97) asti, jolloin isäntäväki lähti etsimään leipäänsä muualta. Maakirjatalo yhdestä oli armeijauudistuksen yhteydessä tehty upseerin virkatalo, puustelli. Puustellissa ei kuitenkaan asunut ketään ja vuoden 1739 käräjillä sinne asumaan aikoneelle Yrjö Antinpojalle myönnettiin 12-vuoden verovapaus. Hänen suunnittelemansa raivauksen lopetti kuitenkin 1741-43 sota, joka tuhosi Mäntlahden kylän. Rauhan tultua ei Yrjön perhekunta enää palannut kylään. Seutu alkoi 1700-luvulla sijaintinsa vuoksi kiinnostaa myös säätyläisiä.
Venäjän vallan alettua maakirjatalo 1. omistajat vaihtuivat usein ja omistajina olivat haminalaiset kauppiaat ja myöhemmin venäjän armeijan upseerit. 1800-luvun alussa tilan siirryttyä venäläisen kenraali Grigori Argunin omistukseen tilan viljelyksiä hoitivat torpparit. Mäntlahden puustellista oli näin tullut kartano eli Hovi.

Maakirjanumero 2. eli Yrjönen mainitaan verokirjoissa jo vuonna 1543, jolloin sen isännäksi mainittiin Heikki Jussinpoika. 1640-luvulla tila sai erikoisaseman ja verohelpotuksia. Siitä tehtiin postitalo, jonka tehtävänä oli toimittaa viralliset lähetykset joko Haminan tai Viipurin suuntaan. Tämä tehtävä säilyi talolla ainakin isovihaan saakka. Postinkannon lisäksi talosta varustettiin ratsumies. Talon veroluku ja yhteiset omistukset kirjattiin 1600-luvulla poikkeuksellisen korkeiksi, joten talo alkoi kiinnostaa myös herraskaista väkeä. Erilaisten omistussuhteiden jälkeen 1800-luvulla Yrjönen numero 2. olikin muuttunut talonpoikaistilasta säätyläistilaksi.

Maakirjanumero 3. eli Mänttäri on Mäntlahden tiloista ainoa, joka on keskiajalta lähtien pysynyt koko ajan viljelyksessä. Tilalla on asunut kaksi sukua. Ensin tilaa isännöi Tapani Torkkelinpoika . Hänen jälkeläisillään tila säilyi 1600-luvun armeijauudistukseen asti, jolloin tilaa ei enää hyväksytty rustholliksi maksamatta jääneiden verojen takia.
Liikkalalainen Eerik Tuomaanpoika Mänttäri lunasti tilan haltuunsa katovuosien 1695-97 jälkeen. Tila on edelleen hänen jälkeläistensä hallussa.

Maakirjanumero 4. eli Tolsan ensimmäiseksi nimeltä tunnetuksi isännäksi merkittiin vuonna 1547 Eerik Olavinpoika. Tilaa alettiin nimittää Tolsaksi vasta 1700-luvulla, jolloin Tuomas Yrjönpoika Tolsa hankki tilan omistukseensa. Tilaa viljeltiin jo keskiajalla, mutta se oli usein autiona ja joskus autiokautta kesti kymmenenkin vuotta.

Maakirjanumero 5. syntyi, kun Matti ja Markus Klementinpojat jakoivat kantatilan kahtia vuonna 1626. Jako ei ollut kovin onnistunut, sillä köyhtyneet osatalojen isännät jättivät myöhemmin tilansa ja siirtyivät Viroon. Tila oli pitkään autiona kunnes Sigfrid eli Sipi Mikonpoika kirjasi tilan itselleen, mutta koko isäntäväki menehtyi nälkään vuonna 1697. Muistoksi hänen yrityksestään jäi kuitenkin tilalle nimi Sipilä. Yrjö Nuutinpoika lunasti tilan omistukset itselleen vuonna 1734 ja alkoi käyttää sukunimenään tilan nimeä. Vielä 1830-luvulla Sipilä oli jakamaton yhden isännän omistuksessa oleva tila.

maakirjatalot1775

Mäntlahden maakirjatalot. Piirros Ilkka Ahmavaara.

Vuosikymmenten kuluessa olot kylässä vakiintuivat ja väkiluku lisääntyi niin, että maakirjataloille kirjattiin isossa jaossa useita omistajia. Maakirjanumero 1. maista osan omisti Antti Gajander ja osan Elias Antinpoika Raussi. Maakirjanumero 2. oli Raussin suvun omistuksessa. Maakirjanumero 3. kuului edelleen Mänttärin suvulle joskin se oli jaettu jo usealle pojalle. Maakirjanumero 4. oli jakautunut kahdelle; Elias Juhonpoika Tolsalle ja Samuel Joukonpoika Tolsalle. Maakirjanumero 5. jaettiin vuonna 1875 Topias ja Mooses Jeremiaanpoika Sipilälle ja Elias Eerikinpoika Sipilälle.

 Elämää kylällä

Laivan rakennusta Mäntlahdessa. Kuva L. Sakin arkisto

Laivan rakennusta Mäntlahdessa. Kuva L. Sakin arkisto

Kylällä oli paljon yritystoimintaa 1900-luvulla. Jo aiemmin oli savesta poltettu tiiliä, kallioista lohkottu kiviä, joita vietiin mm. Pietariin. Kaljaaseilla kuljetettiin myös hiekkaa ja halkoja Helsinkiin ja itään. 1920-luvulla perustettu sadetakkitehdas työllisti kylän naisia. Mäkelän veljekset rakensivat laivoja Rantajoen suulla. Puutavara laivoihin saatiin Jokelan sahalta, joka aloitti toimintansa 1920-luvulla. Samalla vuosikymmenellä aloitti toimintansa myös Pulkkisen paja. Pihlhjertan Tauno veisti veneitä 1950-luvulta lähtien.

Kylällä oli myös oma posti ja lahjoitusvaroin ja talkoovoimin rakennettu kansakoulu, joka aloitti toimintansa vuonna 1899 sekä kaksi kauppaa ja tanssilava Yrjö Saarnio-juhlineen. Elämä kylällä oli vilkasta. Koululle kokoonnuttiin paitsi oppimaan myös erilaisiin tilaisuuksiin. Saimi Mäkelän toimiessa opettajana vv. 1917-1956 koululla pidettiin paljon hartaustilaisuuksia ja juhlia.

Mäntlahteen vuonna 1906 perustettu Marttakerho toimi aktiivisesti kokoontuen viikoittain ja järjestäen mm. erilaisia kursseja ja retkiä lähiseudulle ja kauemmaksikin. Vuonna 1917 perustettu voimistelu- ja urheiluseura Mäntlahden Rannanpojat huolehti nuorison liikuntakasvatuksesta järjestäen erilaisia urheilutapahtumia kylällä sekä huvitilaisuuksia tanssilavalla ja Toivolassa.

Mäntlahden kansakoulu. Kuva M. Taarin arkisto

Mäntlahden kansakoulu. Kuva M. Taarin arkisto

Vähitellen elämä kylällä hiljeni. Yritysten toiminta loppui, koulu lakkautettiin vuonna 1969, vuonna 1993 kyläposti lopetettiin ja kyläkauppa sulki ovensa. Marttakerhon jäsenmäärä väheni niin, että sen toiminta päätettiin lopettaa vuonna 1999. Lopulta vietiin kylän keskustassa oleva puhelinkioskikin pois.

Mervi Hyppänen

 

 

 

 

 

 

 

 


Mäntlahden historiaan liittyviä artikkeleita vuosien varrelta Rannantaikaa lehdestä:

Elämää ”Upseerikylässä” 1958-1959

Elämää ”Upseerikylässä” 1958-1959

Mäntlahden Upseerikylän parakkimaiset talot valmistuivat ennen jatkosotaa varuskunnan käyttöön. Taloissa oli pääasiassa kaksi huoneistoa, pienemmissä kahden huoneen ja keittiön asunnot ...
Lue Lisää
Mäntlahdessa koulua ei enää ole, mutta kuusi seisoo yhä komeana vanhan ulkorakennuksen edustalla.Valok. Ilkka Ahmavaara.

Itsenäisyyden kuusi 1917, Kotikuusi 1967 ja Tulevaisuuden kuusi 2017

Itsenäisyyden kuusi on kylvetty maahan Suomen itsenäisyyden kunniaksi vuonna 1917 ja siirretty Helsingin Kaivopuistoon vuonna 1931. Kuusen ja sen edustalla ...
Lue Lisää
Kauppahan se kylillä kannatti

Kauppahan se kylillä kannatti

Viime vuosisadan puolessa välissä Mäntlahdessa oli kaksikin kauppaa, Raussin kauppa ja Osuuskauppa Ympyrän sivumyymälä. Ennen sotia tavaraa voitiin ostaa myös ...
Lue Lisää
Kerttu Havola-Arnold.

Kertun muistoja Mäntlahdesta

Mäntlahdessa lapsuutensa viettänyt yhdysvaltalainen taiteilija ja taiteen sekä valokuvauksen opettaja Kerttu Havola-Arnold vieraili kesällä entisessä kotikylässään. Hän toi mukanaan kuvia ...
Lue Lisää
Kyläposti kehittyy ja katoaa -90 luvulla

Kyläposti kehittyy ja katoaa -90 luvulla

Posti käytti apunaan yksityisiä autoja kuljettajineen keräämään ja kuljettamaan postia 1900-luvun alkukymmenillä kunnes se hankki omia autoja. Ensimmäinen postilinja-auto hankittiin ...
Lue Lisää
Mahdollinen muistomerkin sijoituspaikka olisi mäen päällä vasemmalla puolen tietä Klamilaan päin kuljettaessa. Maanmittauslaitoksen karttapaikan karttaa 2/2017.

Mäntlahden murrokselle muistomerkki

Niin kutsutussa Hattujen sodassa (1741 - 1743) sijaitsi Haminan linnoituksen etuvartioasema Mäntlahdessa alueella, mikä tunnetaan nykyisin Syväsillan mäkenä. Paikka oli ...
Lue Lisää
Harri Jääskeläisen piirtämä kartta pommituksista.

Mäntlahden pommituksista

(Julkaistu alunperin Rannantaikaa lehden marraskuun numerossa 4/2005) Viime sotien aikana Mäntlahden kylän keskustassa pommitettiin kahdesti. Talvisodan talvena vuonna –40 kaksi ...
Lue Lisää
Mäntlahden tanssilavan nousu ja tuho 1-3

Mäntlahden tanssilavan nousu ja tuho 1-3

Vuonna 2003 julkaisimme silloin vielä Rannanpojat raikaa nimisen lehtemme kesäkuun numerossa kaksiosaiseksi tarkoitetun juttusarjan Mäntlahden tanssilavasta. Numeron ilmestyttyä kävi ilmi, ...
Lue Lisää
Mäntlahti tohtori Lerchen päiväkirjassa 1742

Mäntlahti tohtori Lerchen päiväkirjassa 1742

Tohtori Johann Jacob Lerche mainitsee Mäntlahden pariin otteeseen 1742 matka- ja päiväkirjassaan. Lerche oli saksalainen lääkäri, joka oli mennyt Venäjän ...
Lue Lisää
Suomen ensimmäinen postilinja

Suomen ensimmäinen postilinja

Mäntlahden kylällä on sijaintinsa vuoksi mielenkiintoinen historia. Suomen ensimmäinen, vuonna 1638 aloitettu postireitti, kulki Mäntlahden kautta ja yksi sen maakirjataloista ...
Lue Lisää
Tulevaisuuden kuusi 2017 istutettu

Tulevaisuuden kuusi 2017 istutettu

Eno-verkkokoulun tuki ry käynnisti vuonna 2015 kamppanjan, joka kutsui kaikkia Suomessa asuvia sekä ulkomaalaisia ja Suomen ystäviä istuttamaan itsenäisyyden juhlapuita vuonna ...
Lue Lisää