Palaa kohteeseen Blogit

Lehtijuttuja

Muistiinpanoja päärynän muotoisen syvennyksen syövästä
Julkaisin allaolevat suppeat otteet syöpäpäiväkirjastani Rannantaikaa lehden viimeisessä numerossa 1/2023. Nyt laitan tekstin myös tänne, tarkoituksena kirjoittaa ja koota noita muistiinpanoja tänne enemmänkin. 1.7.2022 perjantai Patologin lausunto oli tullut ja näytteestä oli käynyt ilmi, että kyse on jonkin syövän etäpesäkkeestä kaulalla, eli tässä mielessä pahin vaihtoehto. Haitari on auki aina ...
Rannantaikaa - lehtikummajainen
Kaupallisella pohjalla ei Rannantaikaa lehden kaltaista pientä kylälehteä kannata tehdä. Pelkkien paino- ja postituskulujen kattamiseen tarvittaisiin niin paljon mainostilaa, ettei muuta pienilevikkiseen lehteen mahtusikaan ja kukapa tilaisi itselleen mainoksia, kun niitä on tarjolla ilmaiseksikin yllinkyllin? Niinpä Rannantaikaa lehti on alvivapaa yhdistyksen jäsenlehti, jonka kuluista osa pystytään kattamaan jäsen- ja tilausmaksuilla, ...
Koronaviruksen vaikutuksia vesihuoltoon
Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) ilmoitti huhtikuussa aloittaneensa näytekeräyksen, jolla kartoitetaan koronaviruksen esiintymistä Suomen jätevesissä ja saadaan tietoa sen maantieteellisestä levinneisyydestä eli kuinka paljon sitä alueella esiintyy. Puhdistamattomasta jätevedestä voidaan mitata koronaviruksen RNA:ta, eli sen geeniperimää. RNA-testi ei kerro viruksen elinkyvystä tai tartuttavuudesta, mutta sen avulla saadaan tietoa esimerkiksi siitä, ...
Mäntlahden vesihuolto-osuuskunta tiedottaa
VESIMITTARITIETOJEN ILMOITTAMINEN Nyt on se aika vuodesta, jolloin vesimittareiden mittarilukemat pitää ilmoittaa. Ilmoituksen määräaika on marraskuun puoliväli, mutta sen ehtii vielä tehdä viimeistään marraskuun viimeisellä viikolla seuraavasti: • mene Mäntlahden vesihuolto-osuuskunnan kotisivuille (www.mantlahdenvesiok.fi), etusivulla on kohta (=lomake) ”ilmoita mittarilukema”, täytä se ja lähetä tai • lähetä sähköposti osoitteeseen info@mantlahdenvesiok.fi tai ...
Eduskuntavaalit ilmastopolitiikan vallan alla
Onko länsimainen liberaali demokratia, jota me suomalaisetkin olemme vaihtelevalla menestyksellä opetelleet itsenäistymisen jälkeen, taantumassa takaisin totalitarismiin? Kysymys tulee mieleen kun seuraa suomalaista julkista keskustelua. Yleinen mielipide, jota joukkoviestintävälineet, radio, televisio ja lehdistö edustavat, näyttäisi kieltävän keskustelun joistakin päivänpolttavista aiheista ja tarjoavan tilalle tieteellistä totuutta, jota ei ole mahdollista kritisoida. Sama ...
Kunnallisen päätöksenteon  luotettavuus
Haminan kaupungin itäpuolelle, Vilniemen kylään kaavoitettiin vuosituhannen taitteessa uusi asuinalue. Tontteja markkinoitaessa mainostettiin, että kylässä on koulu ja sitä on mahdollista tarvittaessa laajentaakin, sillä viereinen tontti oli varattu siihen tarkoitukseen. Tämäkin mainittiin markkinoinnissa. Kylään alkoi nousta omakotitaloja tiuhaan tahtiin. Paikka oli ihanteeliinen; meri upeine saaristoineen kävelymatkan päässä, kangasmaastoon oli helppo ...
Mäntlahden liikuntapuiston ohjeita
Kukin laite on tarkoitettu yli 140 cm pitkille henkilöille, yhdelle henkilölle kerrallaan, painorajoitus 120 kg. Käyttäessäsi laitteita tee esim. 3x10 sarjoja eli 10 liikettä ja sitten pieni lepo ja taas kymmenen liikettä jne.  Yhteensä 30 liikettä. Jos istuimet tuntuvat kovilta, voit ottaa istuinalustan mukaan. Leuanveto, punnerrus ja steppi Laite sopii ...
Kunnanjohtaja Osmo Havuaho Klamilan Olutsillassa. Valokuva Ari Malmi.
Osmo Havuahon jo peräti neljäs luento kulttuuriseura Klamilan Olutsillan kuukausitapahtumassa 14.4.2018 baari Kujansuussa toi paikalle reilut 20 esityksestä kiinnostunutta kuulijaa. Esitys alkoi Vaalimaan tilanteen päivityksellä. Enimmillään Zsar Outlet Villagen tontilla on töissä 65 rakentajaa, joista osa on paikallisia. Alkusyksystä aina marraskuulle on tulossa aktiivisin aika, jolloin tulevien Zsar-ostoskylän liikkeiden omistajat ...
Esimerkki rekisteriselosteesta Yhdistystiedon sivuilta. 
Marja Orava Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Socomolta kävi 16.1. Hilmalla kertomassa uudistuvasta tietosuoja-asetuksesta ja sen mukanaan tuomista uusista velvoitteista rekisterinpitäjille. Euroopan unionin tietosuojalainsäädäntö uudistettiin 24.5.2016 ja uusi tietosuoja-asetus tuli voimaan. Siirtymäaika on 25.5.2018 asti, jonka jälkeen henkilötietojen käsittelyn on oltava tietosuoja-asetuksen mukaista. Tietosuoja-asetuksen tarkoituksena on lisätä henkilötietojen käsittelyn avoimuutta ja läpinäkyvyyttä ...
Brakilan ilmavalvontatorni S 53 A 9,  1939-44
Talvi- ja Jatkosodan aikaan toimi Suomenlahden itäisellä rannikolla ilmavalvontajärjestelmä. Rannikolle oli korkeille paikoille rakennettu 1930-luvulla sopivin välimatkoin ilmavalvontatorneja, joista sitten sodan aikana ilmavalvontalotiksi määrätyt lotat tarkkailivat Venäjältä päin tulevia lentokoneita. Aina, kun Venäjältä päin tuli lentokone pommittaja tai hävittäjä, ilmavalvontavuorossa olevat lotat tekivät hälytyksen ilmavalvonnan tukikohtaan, joka yleensä sijaitsi lähellä ...
Haavoittunut enkeli
Ehkä suuri osa meistä on jäänyt kauneuskäsityksiltään menneitten aikojen vangiksi, emmekä aikojen muututtua kykene enää hahmottamaan niitä esteettisiä kauneusarvoja, joita roskaaminen tuo ympäristöömme? Ehkäpä Mäntlahden Hyötispisteen roskaajalla on taiteelliset lähtökohdat? Puhun tässä yhdestä roskaajasta, sillä vaikka luultavasti heitä on useampia, on jokaisella heistä oma yksilöllinen näkemyksensä, oma roskaamisen estetiikkansa. Nykyään ...
Mahdollinen muistomerkin sijoituspaikka olisi mäen päällä vasemmalla puolen tietä Klamilaan päin kuljettaessa. Maanmittauslaitoksen karttapaikan karttaa 2/2017.
Niin kutsutussa Hattujen sodassa (1741 - 1743) sijaitsi Haminan linnoituksen etuvartioasema Mäntlahdessa alueella, mikä tunnetaan nykyisin Syväsillan mäkenä. Paikka oli puolustuksen kannalta erinomainen meren ja matalamman soisen maaston välissä. Murros merkitsi sitä, että alueen puusto oli kaadettu esteeksi ja hidasteeksi siten, että kannot olivat pitkiä ja puiden tyvet kiinni kannoissa ...
Mäntlahdessa koulua ei enää ole, mutta kuusi seisoo yhä komeana vanhan ulkorakennuksen edustalla.Valok. Ilkka Ahmavaara.
Itsenäisyyden kuusi on kylvetty maahan Suomen itsenäisyyden kunniaksi vuonna 1917 ja siirretty Helsingin Kaivopuistoon vuonna 1931. Kuusen ja sen edustalla sijaitsevan muistomerkin lahjoitti ja omisti Suomen eduskunnalle Chilen pääkonsulina toiminut Rudolf Ray. Muistokivi paljastettiin 13. toukokuuta 1931. Tilaisuudessa esitettiin Leevi Madetojan kuorolle ja torviorkesterille tilaisuutta varten säveltämä kappale Suomen itsenäisyyden ...
Harri Jääskeläisen piirtämä kartta pommituksista.
(Julkaistu alunperin Rannantaikaa lehden marraskuun numerossa 4/2005) Viime sotien aikana Mäntlahden kylän keskustassa pommitettiin kahdesti. Talvisodan talvena vuonna –40 kaksi suurta miinapommia putosi nykyisin Suomalaisen Mikon ja Riitan omistaman talon alapihalle, Rantajoen sivuun. Tontti oli silloin rakentamaton. Kauppias Armas Raussi rakensi siihen komean talon viisikymmentäluvulla. Riitta ja Mikko saavat vieläkin ...
Enemmän Alli-jahdista ja seilaamisesta
Julkaistu alunperin Rannantaikaa lehden helmikuun numerossa 1/2009. Jutussani ”Muistoja Rakilan kartanosta” kerroin, että isälläni oli Alli-niminen jahti elinkeinonaan 30-luvulla. Laiva lienee ollut aikoinaan pietarilainen huvialus, veistetty tammikaariin ja hyvin tehty. Viipurin kautta se oli joutunut laivuri Antti Rouviselle (pyötsaarelaisen laivuri Daniel Malmin vävy)., edelleen legendaariselle laivuri Vihtori Malmille. Sydänkyläläinen Matias ...
Mäntlahti tohtori Lerchen päiväkirjassa 1742
Tohtori Johann Jacob Lerche mainitsee Mäntlahden pariin otteeseen 1742 matka- ja päiväkirjassaan. Lerche oli saksalainen lääkäri, joka oli mennyt Venäjän palvelukseen. Hän toimi venäläisten joukkojen ylilääkärinä Suomessa hattujen sodan aikana 1742 ja eteni armeijan mukana Suurella Rantatiellä aina Helsinkiin saakka, missä ruotsalaiset joukot antautuivat. Hänen kirjoituksensa ovat välittömän silminnäkijän kuvausta, ...
Muistoja Rakilan kartanosta
Julkaistu alunperin Rannantaikaa lehden marraskuun numerossa 4/2008. Rakilan kartano tuhoutui viime kesänä tulipalossa. Menetettiin arvokas ihmishenki, kartanorakennus ja paljon arvokasta henkistä ja aineellista kulttuuria. Lähikylissä olivat ihmiset järkyttyneitä ja Rannantaikaa-lehti osallistui asiaan jutullaan Kartanon historiasta. Luin sen mielenkiinnolla ja omatkin muistot lapsuudesta alkoivat elää. Palasin 30-luvun alkuvuosille. Olin silloin pieni ...
Kyläposti kehittyy ja katoaa -90 luvulla
Posti käytti apunaan yksityisiä autoja kuljettajineen keräämään ja kuljettamaan postia 1900-luvun alkukymmenillä kunnes se hankki omia autoja. Ensimmäinen postilinja-auto hankittiin Suomeen vuonna 1921. Linja-autoja käytettiin lähinnä Pohjois-Suomessa kuljettamaan postia ja matkustajia. Eteläinen reitti kulki Helsingistä Haminan kautta Lappeenrantaan. Postia Rakilaan Postilinja-auto lähti Helisingistä aamulla ja oli Haminassa puolen päivän jälkeen, ...
Mäntlahden tanssilavan nousu ja tuho 1-3
Vuonna 2003 julkaisimme silloin vielä Rannanpojat raikaa nimisen lehtemme kesäkuun numerossa kaksiosaiseksi tarkoitetun juttusarjan Mäntlahden tanssilavasta. Numeron ilmestyttyä kävi ilmi, että olimme antaneet virheellistä tietoa lavan elämästä 70-luvulla, joten elokuun numerossa julkaisimme juttusarjaan vielä kolmannen osan, jossa kerrottiin varsin vilkkaasta toiminnasta tanssilavalla In-jengin jytädiscon merkeissä 70-luvulla. Tässä yhdellä sivulla kaikki ...
Rakilan kalastuskunnan historia
Rakilan kalastuskunnan historia pöytäkirjojen mukaan Brakilan kalastusseura Rakilan kylä, joka sijaitsee noin kymmenen kilometrin päässä Haminan keskustasta itään, rakennettiin sotien jälkeen, kun siirtoväki sai lunastaa Brakilan kartanosta pakkolunastettuja maita. Silloiseen Brakilan kylään muodostettiin 40-luvun loppupuolella 21 uutta tilaa. Niistä kaksi oli maanviljelystiloja ja loput kalastustiloja. Yhteisiä kalastusalueita ja -asioita hoitamaan ...
Sota-ajan elämää Rakilan kartanossa
Talvi- ja jatkosota vv. 1939-1944 muuttivat Brakilan kartanon elämän täysin. Kartanoon sijoitettiin Ilmavalvonta-asema, Kenttäsairaala ja v.1944 Radiotiedustelukeskus. Välirauhan aikana kartanoon majoitettiin ruotsalaisia vapaaehtoisia, jotka osallistuivat Salpa-aseman rakentamiseen. Kartanon alustalaisten asunnot olivat myös vähän aikaa kotina inkeriläisille sekä menetetystä Karjalasta evakuoiduille. Sotien jälkeen valtio pakkolunasti kartanon maita ja näille maille nousi ...
Kauppahan se kylillä kannatti
Viime vuosisadan puolessa välissä Mäntlahdessa oli kaksikin kauppaa, Raussin kauppa ja Osuuskauppa Ympyrän sivumyymälä. Ennen sotia tavaraa voitiin ostaa myös ”Puulaakista”, Aabel Klamin perikunnan omistamasta yhtymästä. Upseerikylän tyhjennyttyä kauppojen asiakaskunta pieneni niin, että Ympyrän myymälä lakkautettiin v. 1969. Kaupankäynti ”Raussin talossa” jatkui aina 1980-luvun lopulle asti eri omistajien toimesta. Kaupankäynnin ...
Suomen ensimmäinen postilinja
Mäntlahden kylällä on sijaintinsa vuoksi mielenkiintoinen historia. Suomen ensimmäinen, vuonna 1638 aloitettu postireitti, kulki Mäntlahden kautta ja yksi sen maakirjataloista toimi postitalona. Ruotsista oli kehittynyt 1600-luvun keskivaiheille mentäessä suurvalta, jonka alueisiin kuului koko Itämeren rannikko. Diplomaattisuhteiden ylläpitämiseksi ja omia etujaan valvomaan Ruotsi asetti naapurimaihinsa asiamiehiä, jotka lähettivät säännöllisesti viestejä Tukholmaan ...
Kerttu Havola-Arnold.
Mäntlahdessa lapsuutensa viettänyt yhdysvaltalainen taiteilija ja taiteen sekä valokuvauksen opettaja Kerttu Havola-Arnold vieraili kesällä entisessä kotikylässään. Hän toi mukanaan kuvia maalauksista, joihin hän oli saanut innoituksen Mäntlahdesta ja sen kauniista luonnosta. Kuvat olivat yleisön nähtävillä Toivolassa kahtena päivänä heinäkuussa, jonka jälkeen niitä voi katsella ja tilata Paussi-kioskilla. Edellisen kerran Kerttu ...
Kaksi Pyötsaaren tyttöä, Leila Koponen ja Aune Kurki. Leningeistä päätellen kuva on otettu vuonna 1936. Leilan puku on Elisan äidin ompelema, valkoista voileeta. Aunen sininen ja kukallinen puku lainekreppiä ”kreponkia”, Vilniemellä ommeltu. Leila Koposen arkisto.
Varhaislapsuudessani Pyötsaari oli todella saari, jonka Kivisalmi erotti Santasenperästä. Ensimmäinen silta valmistui 1950. Veneellä siis piti lähteä niin kauan kun meri oli jäätön. Soutamisen taito opittiin jo varhain leikkienkin. Vene saattoi olla matkustajalaiva, joka kulki kiveltä toiselle. Se oli suosittu leikki. Tai kun pitkät merituulet olivat tehneet ”ison veden” oli ...
Geokätköt esiin!
Ystävänpäivänä 14.2.2015 kokoontui joukko Geokätköilystä kiinnostuneita Baari Kujansuuhun Klamilaan kuuntelemaan Anita ja Mika Dufvan eli Todojen esitystä Geokätköilystä. Heidät oli Klamilaan kutsunut Kulttuuriyhdistys Olutsilta. Geokätköily on maailmanlaajuinen koko perheen ulkoiluharrastus, jossa piilotetaan ja etsitään geokätköiksi kutsuttuja esineitä. Geokätköilyn katsotaan alkaneen, kun Yhdysvaltain puolustusministeriö poisti GPS- singnaalilta siviilihäirinnän 1.5.2000 ja GPS:n ...
Elämää ”Upseerikylässä” 1958-1959
Mäntlahden Upseerikylän parakkimaiset talot valmistuivat ennen jatkosotaa varuskunnan käyttöön. Taloissa oli pääasiassa kaksi huoneistoa, pienemmissä kahden huoneen ja keittiön asunnot ja suuremmissa neljän huoneen ja keittiön asunnot. Isommat talot, jotka sijoitettiin kylän alkupäähän rakennettiin upseerien käyttöön ja pienemmät varattiin aliupseereille. Perheeni muutti Mäntlahteen syksyllä 1958, mutta jo seuraavana keväänä muutimme ...
Ymmärryksen jälkeinen aika
”Kuitenkin tässä tukahduttavassa maailmassa, missä kaikki tiedettiin etukäteen, elettiin 1800-lukua. Tässä ilmapiirissä kehittyi valistuksen vuosisadan filosofia ja syntyi monta poliittista ja yhteiskunnallista oppisuuntaa, joita meillä nykyisin onkin enemmän kuin riittävästi. Ja juuri tällä vuosisadalla tuli tavaksi selittää asioita ymmärtämättä niitä.” Ranskalainen matemaatikko Ivar Ekeland kirjassaan Ennakoimattoman matematiikka (Le calcul, l’imprévu, ...
Juhlaa edelsi kukkien lasku ja kynttilöiden sytyttäminen Saimi ja Sulo Mäkelän haudalla Myllykylässä. Kuvassa seppeleenlaskussa kuvanveistäjän lapsenlapsi Markus Henriksson, Sulo Mäkelä Seuran puheenjohtaja Risto Muurman sekä Sulon tytär Marja Kuusisto. Valokuva: Arto Tulkki
21. joulukuuta järjesti Sulo Mäkelä Seura Kulmakivessä Haminassa juhlatilaisuuden seuran jäsenille, kyläläisille sekä kuvanveistäjän ystäville ja sukulaisille hänen syntymänsä 120-vuotisjuhlan kunniaksi. Paikalle saapui yli 30 juhlavierasta ja iltaa vietettiin musiikin sekä puheiden merkeissä. Avaussanat lausui seuran puheenjohtaja Risto Muurman, joka toivotti osallistujat tervetulleiksi ja kertoi hieman juhlan sankarin elämästä. Alun perin Sulosta piti vanhempiensa ...
rt-4-2016-kansi
Joskus miettii, onko kaupungin päättäjillä ja virkamiehillä mitään vastuuta rahan käytöstä, voiko yhteisiä verovaroja käyttää miten vain. Esimerkkinä voisi käyttää Haminan kaupungin kouluratkaisuja viime vuosilta.Vuonna 2012 Vilniemen koulu todettiin käyttökelvottomaksi sisäilmaongelmien vuoksi. Vilniemeläisille ilmoitettiin, että uusia seiniä ei rakenneta. Kaupunki ei myöskään halunnut ottaa 0,5 miljoonaa euroa lainaa väliaikaisen viipalekoulun ...
Valistuksen henki 2000 luvulla
Artikkeli julkaistu Rannantaikaa lehden syksyn numerossa 4/2014. Jälkikirjoitus lisätty 13.4.2016. ”..nykyisin on tapana saada näyttämään kaikki siltä, että kaiken takana on ilmastonmuutos. Ennen se oli nainen.” –Juha Föhr, Sään takaa blogi (Foreca 11.10.2014) Kaikki mitä me kuulemme kriiseistä maailmalla on poliittista retoriikkaa aina. Todellisuus on retoriikan takana piilossa, oli sitten kyse ...
kouluverkkootsikko
Vanhoja, mutta yhä ajankohtaisia lehtijuttuja sarjassamme kirjoitus Haminan kouluverkkosuhmuroinnista helmikuun numerosta vuonna 2015. Haminaan on jälleen vuoden alussa valmistunut kouluverkkoselvitysraportti ja sen pohjalta kaupunginhallitus hyväksyi Summan ja Poitsilan koulujen lakkauttamisen. Valtuusto ei esitystä kuitenkaan sinällään hyväksynyt vaan vaatii lisäselvityksiä. Raportissa ehdotettiin lukion siirtämistä EKAMin tiloihin. Lukio ei mahdu EKAMI:n tiloihin ...
arto tauria2
(Julkaistu Rannantaikaa lehden numerossa 1/2016 maaliskuu) Korkein hallinto-oikeus hyväksyi BirdLife Suomi ry:n ja Kymenlaakson lintutieteellinen yhdistys ry:n valituksen koskien Kymenlaaksoon suunniteltuja tuulivoima-alueita. KHO kumosi Ympäristöministeriön ja Kymenlaakson liiton maakuntavaltuuston päätökset koskien seuraavia energiamaakuntakaavaan merkittyjä tuulivoima-alueita: Harvajanniemen pohjoisosa (2101), Oravikorpi-Vahterikko (2102) , Kyynärmäki-Alhonmäki (2100), Korkeuskalliot (2021), Mäyränmäki (2098), Pirtnuora (2093), Struka ...
rt4-14kansi
Mervi Hyppänen (julkaistu Rannantaikaa lehden numerossa 4/2014, lyhennelmä) Maailma muuttuu koko ajan haluttiin sitä tai ei. Väestö kasvaa ja ihmisten liikkuvuus lisääntyy, pieniinkin maalaiskyliin saattaa muuttaa vieraita ihmisiä, joista ei tiedä, mitä sukua he ovat. Vielä epäilyttävämpää on, jos naapuriin muuttaa joku ulkomaalainen. Miten uuteen asukkaaseen suhtaudutaan? Toivotetaanko hänet tervetulleeksi ...
Keskusteluilmasto lämpenee...
Kirjoitus on alunperin kirjoitettu Rannantaikaa -lehden syyskuun numeroon 3/2015 paraatikirjoitukseksi, (tämä on ajantasainen päivitys). Kesä ei tänä vuonna oikein lähtenyt käyntiin, kevät hirtti pitkäksi aikaa päälle, mutta elokuun lopuilla se sitten jo melkeinpä yllättäen puhkesi täyteen teräänsä, kesä, aiheuttaen melkein hellettä tänne rantakyliinkin asti. Juuri kun piti ryhtyä valmistautumaan syksyyn tulivat ...
Haminan kaupungin nettisivut 30.3.2017: Vilniemen alakoulu on toiminut vuodesta 1897 alkaen Kartanotie 265 olevassa koulurakennuksessa. 2013 alusta toimintamme siirtyi väliaikaisesti Uuden-Summan koulun tiloihin Siitosentie 58.
Vetoomus haminalaisille äänestäjille On ymmärrettävää, etteivät haminalaiset kunnallispoliitikot oikein välitä puhua koko kouluverkkouudistuksesta, se on niin vahvasti läpinäkyvää henkilökohtaisten etujen ajoa järkevän yhdyskuntasuunnittelun kustannuksella. Väitetään tehtyjä ratkaisuja edullisiksi, kun ne tosiasiassa ovat kalliita. Esimerkiksi kuljettamalla Vilniemen koululaiset Uuteen Summaan säästetään 28 000 euroa vuodessa viipalekouluun verraten, mutta kun samanaikaisesti maksetaan ...
Muistilista tapahtuman järjestäjälle
Tapahtumien järjestäminen vaatii osaamista ja tietoa sekä yhteistyötä viranomaisten kanssa. Onnistunut tapahtuma, josta sekä yleisö että esiintyjät lähtevät kotiin tyytyväisenä, vaatii tapahtuman järjestäjiltä paljon työtä ja sitoutumista. Ohessa muistilista Tapahtuman järjestämistä suunnitteleville: 1. Tapahtuman suunnittelu • Esiintyjien etsiminen, valitseminen ja aikatauluista sopiminen • Ohjelmiston suunnittelu • Sopimusten teko esiintyjien kanssa ...
(Käyntejä 9.7.2020 alkaen 271, 1 tänään)