Itsenäisyyden kuusi 1917, Kotikuusi 1967 ja Tulevaisuuden kuusi 2017

Mäntlahdessa koulua ei enää ole, mutta kuusi seisoo yhä komeana vanhan ulkorakennuksen edustalla.Valok. Ilkka Ahmavaara.

Mäntlahdessa koulua ei enää ole, mutta kuusi seisoo yhä komeana vanhan ulkorakennuksen edustalla.Valok. Ilkka Ahmavaara.

Itsenäisyyden kuusi on kylvetty maahan Suomen itsenäisyyden kunniaksi vuonna 1917 ja siirretty Helsingin Kaivopuistoon vuonna 1931. Kuusen ja sen edustalla sijaitsevan muistomerkin lahjoitti ja omisti Suomen eduskunnalle Chilen pääkonsulina toiminut Rudolf Ray. Muistokivi paljastettiin 13. toukokuuta 1931. Tilaisuudessa esitettiin Leevi Madetojan kuorolle ja torviorkesterille tilaisuutta varten säveltämä kappale Suomen itsenäisyyden kuusi, johon Ray oli laatinut sanat. Muistokiven etupuolella lukee: ” Itsenäisyyden kuusi v. 1917. Omistettu Suomen tasavallan eduskunnalle tunnuslauseella: ”Sitä kuusta kuuleminen, jonka juurella asunto.” Muistoksi päivälle 6/XII1917 jolloin eduskunta mursi kansaltaan orjan ikeen virittäen sille vapauden soihdun.”

Kiven toisella sivulla on kuuselle omistettu runo ja virren numero 579 toinen säkeistö: ”O Herra, siunaa Suomen kansa, Suo sille runsas armosi, Se kaikiss’ että vaiheissansa Sun oma kansas olisi! Suo uskollisuus, vakuus meille, Menestys elämämme teille!” Alimpana on lause: ”Kuusi edustaa myös Suomen kansan aarreaittaa Suomen metsiä.”

Suomen täyttäessä 50 vuotta istutettiin maassamme yli 30 000 Itsenäisyyden kuusen siemenistä kasvatettua tainta, Kotikuusta, julkisten rakennusten ja kotien pihoille. Kampanjan toteutti SOK:lainen osuuskauppajärjestö. Osuuskaupat toimittivat jäsenilleen ja asiakkailleen kuusentaimia sekä taimen viereen asetettavia kuparilaattoja, joissa oli teksti: ”Kotikuusi istutettu vuonna 1967, jolloin Suomi oli ollut 50 vuotta itsenäisenä valtakuntana.” Kuusien yleinen istutuspäivä oli helluntai 14.5.1967 ja osuuskaupat tarjosivat itsenäisyyskahvit myymälöissään 12.5.1967. Jotkut paikalliset osuuskaupat lahjoittivat taimia alueensa kouluille istutettavaksi koulujen pihoille.

Yksi Kotikuusen taimista istutettiin Mäntlahden kansakoulun pihaan Topi Kaartisen ja Ritva Koverolan toimiessa koulun opettajina. Koulua ei enää ole, mutta kuusi seisoo komeana tontin nykyisen omistajan Kosti Kipon pihalla osoitteessa Museotie 861. Muistolaatta on vuosien kuluessa kadonnut eikä sitä etsinnöistä huolimatta ole löytynyt. Kartta vuoden 1967 jäljellä olevista Kotikuusista löytyy internetistä osoitteesta: http://kotikuusi.enoprogramme.org/home

Juhlakuusia istutettiin myös vuonna 1987 useisiin eri puistoihin ja taimien myynnillä saaduilla varoilla perustettiin Itsenäisyyden juhlavuoden lastenrahaston säätiö ITLAn. Juhlametsiköitä on istutettu lisäksi vuosina 1992 ja 1997.

 

Satavuotias itsenäisyyden kuusi Helsingin Kaivopuistossa. Valok. Laura Värri.Satavuotias itsenäisyyden kuusi Helsingin Kaivopuistossa. Valok. Laura Värri.
Itsenäisyyden kuusen muistomerkki kuusen alla Kaivopuistossa. Valokuva Laura Värri.Itsenäisyyden kuusen muistomerkki kuusen alla Kaivopuistossa. Valokuva Laura Värri.
Itsenäisyyden kuusen muistomerkki kuusen alla Kaivopuistossa. Valokuva Laura Värri.Itsenäisyyden kuusen muistomerkki kuusen alla Kaivopuistossa. Valokuva Laura Värri.

Tulevaisuuden kuusi 2017

Suomi juhlii satavuotista itsenäisyyttään pääteemalla Yhdessä. Koko vuoden 2017 mittaisesta juhlavuodesta toivotaan kaikkien suomalaisten ja Suomen ystävien kohtaamispaikkaa. Puiden istuttaminen on ollut perinteenä itsenäisyyttä juhlittaessa ja ENO -verkkokoulun tuki ry on käynnistänyt kampanjan, joka kutsuu kaikkia Suomessa asuvia, ulkomaalaisia ja Suomen ystäviä istuttamaan itsenäisyyden juhlapuita vuonna 2107. Kampanja korostaa myönteistä yhdessä tekemisen tunnetta, joka kanavoidaan käytännön tekemiseen. Joensuussa kasvatetaan tätä varten Itsenäisyyden kuusen ja Kotikuusien taimia. Kampanjan tuotto ohjataan Suomen kulttuurirahaston alaisuuteen perustettavaan rahastoon, joka rahoittaa lasten ja nuorten ympäristökasvatusta.

Juhlapuita istutetaan pihoihin, kesämökeille, kouluille ja julkisille paikoille. Lisäksi istutetaan juhlavuodenmetsiköitä. Tapahtuman toivotaan yhdistävän vuoden 1967 Kotikuusien istuttajat, heidän toivotaan osallistuvan istutukseen myös vuonna 2017.

Perinteen mukaisesti puita istutetaan toukokuussa ja Snelmannin päivänä 12.5. järjestetään suuri istutuspäivä Suomessa ja maailmalla. Tähän päivään osallistuvat koulut ja kaupungit lähes kaikissa maailman maissa, sillä maailma on kotimme itsenäisessä Suomessa. Joensuussa kasvatettavien taimien määrä on rajallinen, joten istutettavan puu ei tarvitse olla kuusi.

Juhlapuita voi istuttaa itselleen sopivana ajankohtana toukokuusta syyskuuhun. Keväällä istutuspäiväksi suositellaan 12.5. ja syksyllä kansainvälistä rauhanpäivää 21.9. Istutustalkoot ja juhlapuut on tarkoitus dokumentoida jälkipolville. Lisää tietoa tästä löytyy kampanjan verkkosivuilta: http://tulevaisuudenkuusi.fi.

Musiikilla on tärkeä rooli Tulevaisuuden kuusikampanjassa, jonka tunnuskappaleena soi Sibeliuksen Kuusi. Kampanjaa varten on sävelletty oma juhlalaulu, Tulevaisuuden kuusi. Laulu lähetetään laulettavaksi juhlavuonna kaikille Suomen kouluille ja kuoroille. Laulu löytyy esitettynä osoitteesta: http://tulevaisuudenkuusi.fi/aboutus/fi/

”Joka on istuttanut puun, ei ole elänyt turhaan.” Vanha kiinalainen sananlasku

Mervi Hyppänen

Julkaistu alunperin Rannantaikaa lehden maaliskuun numerossa 2/2017.

 

(Käyntejä 9.7.2020 alkaen 1 080, 1 tänään)
Subscribe
Notify of
guest
0 Comments
Inline Feedbacks
View all comments